Etelämanner-retkikunta palaa Suomeen – ”Maapallon eristyneimmältä alueelta saadaan sellaista, mitä muualta ei”

Retkikunnan tehtäviin kuuluu muun muassa jäänäytteiden ottoa Etelämantereella.

Retkikunnan tehtäviin kuuluu muun muassa jäänäytteiden ottoa Etelämantereella. (Kuva FINNARP)

Myrskyisästä säästä aiheutuneista viivästyksistä huolimatta mittaustoiminta oli pääosin onnistunutta.

ETELÄMANNER Suomen Etelämanner-tutkimusretkikunta FINNARP palaa Suomeen 16.2.2019, viisi päivää suunniteltua myöhemmin. Myrskyisästä säästä ja siitä aiheutuneista viivästyksistä huolimatta mittaustoiminta oli pääosin onnistunutta ja huollot saatiin tehtyä aikataulussa.

Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla 130 kilometrin päässä rannikolta, noin 5 000 kilometrin päässä Etelä-Afrikan Kapkaupungista. Tutkimusasema on pystytetty etelän kesän 1988–1989 aikana. Aboa tarjoaa hyvät työ- ja asuintilat 16 hengen retkikunnille.

FINNARP 2018 -tutkimusretkikunta lähti Suomesta Etelämantereelle Aboa-tutkimusasemalle marraskuun lopussa. Retkikunta teki meteorologiseen tutkimukseen liittyviä kenttämittauksia ja keräsi vuoden aikana tutkimuslaitteiden keräämiä jatkuvia havaintoja.

Retkikunta pystytti uusia meteorologisia mittauspisteitä, lähetti päivittäin luotauspalloja ja huolsi pysyviä mittauslaitteita. Tutkimusasemalla myös huollettiin tela-ajoneuvoja, jotka ovat palvelleet tutkimusta jo 20 vuotta. Lisäksi asemalla tehtiin suunnittelutyötä aseman muuttamiseksi entistä ympäristöystävällisemmäksi.

Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa.
Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa. (Kuva Mika Kalakoski)

Retkikuntaan kuuluivat retkikunnan johtaja, emäntä, mekaanikko ja lääkäri sekä kolme tutkijaa. Tekninen erikoisasiantuntija ja FINNARP-operaatioiden päällikkö liittyivät retkikuntaan tammikuussa.

– Etelämanner on ainutlaatuinen ympäristö tutkimuksen tekemiselle ja maapallon eristynein alue, sieltä saadaan sellaista mittausaineistoa, mitä muualta ei saa. Tutkimus Etelämantereella kertoo meille koko maapallon tilasta, korostaa FINNARP-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski.

– Suomalainen kylmän ilmanalan tutkimus, niin pohjoisessa kuin Etelämantereella, on kansainvälistä kärkitasoa, Kalakoski lisää.

Ilmatieteen laitoksella toimiva Suomen Etelämanner-operaatiot FINNARP täytti viime syyskuussa 20 vuotta. Se ylläpitää 30 vuotta sitten pystytettyä tutkimusasema Aboaa ja järjestää Suomen Etelämanner-tutkimusohjelman hankkeiden kenttätyöt. FINNARP avustaa myös Etelämantereen muille tutkimusasemille ja laivoille suuntautuvien suomalaisten tutkimusprojektien toteuttamisessa.

Tutkimusmatkoilla työskennellään vuosittain noin kahden kolmen kuukauden ajan marras–helmikuussa, jolloin Etelämantereella on kesä. Etelämantereen kesälle on tyypillistä jatkuva valo ja voimakas auringon säteily sekä ankarat lumimyrskyt.

Lue myös: Suomen Etelämanner-retkikunta palasi Suomeen – tutkimukset onnistuivat lumimyrskyistä huolimatta

Kommentoi Facebookissa