TALOUS Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on koonnut vuoden päätteeksi tutkijoidensa arvioita vuonna 2021 esiin nousevista kehityskuluista ja ilmiöistä, joita päättyvä koronavuosi on kiihdyttänyt tai jarruttanut.
Alkava vuosi merkitsee Etlan arvion mukaan koronakriisin loppua: talouden laskusuhdanne päättyy ja toipuminen alkaa rokotteen sekä EU:n elpymisrahaston tuella. Luvassa on iloisen 20-luvun alku, mitä raha- ja finanssipolitiikan elvytys voimistavat, arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
– Elpymisessä on luonteenomaista, että baarit täyttyvät ja Gran Canaria kutsuu, joten rautakaupat ja gigantit hiljenevät. Kasvun tekijöiden näkökulmasta iloinen vaihe ei kuitenkaan kestä kauaa. Pitkän aikavälin kasvupotentiaali on Suomessa vain puolentoista prosentin luokkaa. Ellei sitä saada nopeammaksi, edessämme on tuskallinen julkisen sektorin sopeutusohjelma, kiteyttää Kangasharju.
Suomen talous herää rokotteiden myötä viimeistään kesällä. Talouspolitiikassa siirrytään siten elvytyksestä sopeutukseen. Siirtymä tuskin tulee olemaan poliittisesti helppo, mutta pitkän aikavälin velkakestävyyden kannalta olennainen, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi. Kuusi vastaa Etlan makrotalouden ja julkisen talouden tutkimuksesta.
– Sopeutukset on järkevintä ajoittaa edessä olevaan noususuhdanteeseen. Myös globaalisti talouskasvussa nähdään merkittävää kiihtymistä koronan helpotettua, mikä tukee kotimaista kasvua. Tosin rokotusten eritahtisuuden vuoksi alueelliset erot tulevat korostumaan, Kuusi sanoo.
Perustellusti koronarokotteen arvioidaan olevan ratkaisevin tekijä talouden laskun pysäyttämiseksi. Ilman luotettavaksi koettua rokotetta ihmisten käyttäytymiseen jää liikaa ”epävarmuuden sumua, jonka sisään ei näe”. Etlan tutkijat listaavatkin rokotteen kuluneen vuoden positiivisimmaksi uutiseksi.
– On äärimmäisen hieno asia, että rokotekielteisyys oli Suomessa alkanut tasaantua jo ennen koronan puhkeamista. Kärsivällinen työ, jossa viranomaiset ovat säilyttäneet hämmästyttävän tyyneyden, on tuottanut hedelmää. Työn yhteiskunnallinen merkitys paljastuu vasta nyt, jälkikäteen ja yllätyksenä kaikille, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö, lääketieteen tohtori Martti Kulvik.
Suomen talous selvisi kaikkiaan koronavuodesta pelkoja vähemmällä. Etlan ennusteryhmän mukaan Suomen talouspudotus oli kuluvana vuonna Euroopan pienimpien joukossa. Teollisuus suoriutui odotuksia paremmin: sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on pysynyt kasvussa, lisäksi koneiden ja laitteiden valmistus on pärjännyt eurooppalaisia verrokkeja paremmin.
– Metsäteollisuus uusiutuu, kun paperin tuotanto vähenee, mutta vastaavasti pahvin ja kartongin tuotannon kapasiteetti kasvaa. Kokonaan uusia tuotteitakin voidaan odottaa. Myös telakkateollisuus pelastuu tehokkaan Covid19-rokotteen ansiosta, listaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.
Kuntataloudessa koronakevät näkyi yllättävällä tavalla: kuntien talous vahvistui. Kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta, eivätkä menot koronaepidemian aikana kasvaneet juuri lainkaan. Tällä hetkellä vaikuttaa myös siltä, että hallituksen koronatuilla osaa kunnista ylikompensoitiin, osaa alikompensoitiin.
Etla odottaa tulevana vuonna myös selkeää tuottavuuden kasvua digiloikasta, joka nähtiin talouden eri osa-alueilla. Digitaalitalous Suomessa kasvoi, kun etätyö ja verkkokauppa kiihdyttivät kehitystä.
– Lisäksi eurooppalaisille yrityksille on luvassa paremmat mahdollisuudet kilpailla markkinoilla, kun sekä EU että USA ovat ryhtyneet voimakkaisiin toimiin teknologiajättien määräävän markkina-aseman väärinkäytön suitsemiseksi, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Koko Euroopan talouden kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko EU:n elpymisrahasto tukemaan talouskasvua Euroopassa. Jäsenmaat toimittavat elpymissuunnitelmansa komissiolle arvioitavaksi huhtikuuhun 2021 mennessä. Ensi vuonna on myös odotettavissa päätöksiä siitä, miten elpymisrahastoa varten otettu velka maksetaan takaisin, ja komissio esittää kesäkuuhun mennessä tulonlähteitä koskevia ehdotuksia.
– Päätökset uusista EU:n omista tulonlähteistä, kuten digitaaliverosta tai päästökauppajärjestelmästä, ovat merkittävä asia myös EU:n tulevaisuuden kannalta, muistuttaa Etlan tutkija Päivi Puonti.
Osana ilmastopolitiikkaa EU on päättämässä myös hiilitullien käyttöönotosta hiilivuodon tukkimiseksi. Paine päätöksiin on kova, mutta tulli on välineenä hankala – paitsi poliittisesti, myös teknisesti. Kun EU:n keskeiset kauppakumppanit, Kiina ja Yhdysvallat, ovat myös kirittämässä omaa ilmastopolitiikkaansa, voi ollakin, että tullin toteutus jää toistaiseksi suppeaksi, Tero Kuusi arvioi. Maailmantaloudessa myös Yhdysvaltain vallanvaihdos tuo yrityksille nykyistä vakaamman toimintaympäristön.
Ilmiöt2021-koostetta ovat Etlassa kirjoittaneet Aki Kangasharju, Antti Kauhanen, Heli Koski, Martti Kulvik, Tero Kuusi, Markku Lehmus, Päivi Puonti ja Hanna Virtanen.
Kommentoi Facebookissa