TALOUS Koronakriisi ja sen hoito nostavat julkista velkaa voimakkaasti. Jatkossa onkin tärkeää vakauttaa julkisen talouden velkasuhde, ja hallituksen suunnitelmissa työllisyystoimilla on tässä suuri rooli. Tähänastisten toimien vaikutus julkiseen talouteen on kuitenkin ollut vaatimaton verrattuna tavoitteeseen.
Nämä johtopäätökset esitellään vuoden 2020 finanssipolitiikan valvonnan raportissa, jonka Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV on julkaissut. VTV pitää perusteltuna, että koronakriisistä huolimatta työllisyyttä yritetään edelleen kasvattaa.
Syksyllä 2020 hallitus asetti alkuperäistä suuremman, mutta aikataulultaan väljemmän työllisyystavoitteen. Tavoite nousi 60 000:sta 80 000 työlliseen, ja aikataulu venyi hallituskaudesta vuosikymmenen loppuun. Hallituksen niin sanotussa kestävyystiekartassa on määritelty, että uudella työllisyystavoitteella vahvistettaisiin julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla.
– Tavoite on vaativa, ja tähän mennessä tehtyjen työllisyyspäätösten vaikutukset julkistalouteen ovat arviomme mukaan olleet vaatimattomia. Lisäksi on riski, että edes kestävyystiekartassa kuvatulla työllisyyden lisäyksellä ei saavuteta tavoiteltuja julkistaloudellisia vaikutuksia. Tiekartan nykyinen versio perustuu optimistiseen oletukseen, että toteutettavista työllisyystoimista ei koidu lainkaan kustannuksia julkiselle taloudelle, VTV:n vanhempi ekonomisti Matthias Strifler kertoo.
VTV näkee, että hallituksen vuonna 2020 käyttöön ottama kestävyystiekartta tarjoaa lähtökohtia kestävyyden parantamiselle. Sitä pitää kuitenkin tarkentaa: julkista taloutta vahvistavat toimenpiteet ja niiden julkistaloudelliset vaikutukset tulisi esittää tarkemmin. Lisäksi tiekartassa olisi huomioitava ennusteiden ja velkaskenaarioiden epävarmuus.
– Tiekartan yhteydessä tulisi esittää herkkyyslaskelmia siitä, kuinka paljon julkista taloutta on vahvistettava, jotta velkasuhde vakautuu. Ennusteet ovat hyvin epävarmoja. Se määrä, jolla julkista taloutta on tarve vahvistaa, voi nousta tai laskea, kun ennusteet päivittyvät ja laskelmien taustaoletukset muuttuvat, VTV:n johtava finanssipolitiikan tarkastaja Mika Sainio sanoo.
Yleisesti ottaen VTV arvioi, että hallituksen finanssipoliittiset toimet koronakriisin hoitamiseksi ovat olleet oikeansuuntaisia ajoitukseltaan ja mittakaavaltaan. Toimilla on pystytty lieventämään kriisin taloudellisia vaikutuksia. Koronakriisiin tulisi jatkossakin vastata aktiivisella finanssipolitiikalla, vaikka kriisi ja sen hoito finanssipoliittisin toimin nostavat julkista velkaa voimakkaasti.
– Matala korkotaso auttaa julkista taloutta tällä hetkellä, eikä aiempaa korkeampi velkataso ole välttämättä kestämätön julkiselle taloudelle. On kuitenkin erittäin tärkeää vakauttaa velkasuhde tämän vuosikymmenen aikana, jotta velan aiheuttama riski ei nouse liian suureksi, Sainio toteaa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo ja arvioi finanssipolitiikkaa kansallisena ja riippumattomana viranomaisena. Valvonnallaan VTV edistää finanssipoliittisten sääntöjen läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä sekä julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä.
Kommentoi Facebookissa