TALOUS Talous supistuu 5,5 prosenttia vuonna 2020, ennustaa valtiovarainministeriö uudessa taloudellisessa katsauksessaan. Koronaviruspandemia ja toimet sen leviämisen estämiseksi ovat kääntäneet talousennusteet ylösalaisin kaikkialla maailmassa. Muutos on ollut ennennäkemättömän suuri ja nopea.
Koronaviruksen leviämistä estävät sulkutoimet rajoittavat liikkumista ja liiketoimintaa Suomessa, millä on vakavia seurauksia talouskasvulle. Bruttokansantuote supistuu eniten tämän vuoden toisella neljänneksellä, minkä jälkeen kasvu elpyy. BKT:n arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia vuosina 2021 ja 2022.
Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna lähes 14 miljardilla eurolla 16,6 miljardiin euroon eli 7,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Näkyvissä oleva talouskasvu ei riitä palauttamaan julkisen talouden rahoitusasemaa ennalleen, ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä lähivuosina.
– Kaikki on kiinni siitä, kuinka syvälle taloudessa sukelletaan ja kuinka pitkään ollaan sukelluksissa. Riski on, että talouden sukelluksen pitkittyessä yhteiskunnasta uhkaa loppua happi, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Kansainvälinen talous alkoi hiipua jo kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kun Kiinan talous supistui voimakkaasti. Koko vuoden tasolla maailmankauppa supistuu viisi prosenttia. Taloudellinen aktiviteetti on vähentynyt Euroopassa voimakkaasti ja Yhdysvalloissa talouskasvu kääntyy negatiiviseksi, kun pandemian keskus siirtyy sinne.
Suomen talouden raju supistuminen johtuu kansainvälisen kysynnän ja viennin supistumisesta sekä Suomen omista koronaan liittyvistä rajoitustoimista. Käyttöön otetut rajoitustoimet vähentävät yksityistä kulutusta. Erityisesti vähenee palveluiden kulutus, mutta myös tavaroiden kulutus vähenee. Päivittäistavaroiden kulutuksessa muutos näkyy vähiten. Epävarmat näkymät siirtävät myös investointeja eteenpäin tai estävät niiden toteutumisen kokonaan.
Työllisten määrä vähenee, kun maailmanlaajuinen tartuntatautiepidemia sulkee liiketoimintoja ja maidenvälisiä rajoja. Työllisyys vähenee vuonna 2020, ja työllisyysaste laskee 71 prosenttiin. Samalla työttömien määrä kasvaa selvästi ja työttömyysaste nousee 8 prosenttiin vuonna 2020.
Julkinen talous heikkenee voimakkaasti vuonna 2020. Talouden tilan nopea heikkeneminen vähentää verotuloja ja kasvattaa työttömyysmenoja. Myös toimet koronavirusepidemian vaikutusten lieventämiseksi heikentävät julkista taloutta. Tulojen ja menojen välinen epätasapaino kasvaa 16,6 miljardiin euroon.
Kaikki julkisen talouden sektorit ovat tänä vuonna alijäämäisiä. Valtiontalous heikkenee taantuman ja tukitoimien vuoksi eniten. Myös paikallishallinnon talous kiristyy edelleen viime vuoden jo valmiiksi vaikeasta tilanteesta. Lisäksi sosiaaliturvarahastot painuvat alijäämäisiksi ensimmäistä kertaa koskaan, kun työttömyyden ja lomautusten lisääntyminen kasvattaa etuusmenoja ja työeläkemaksua alennetaan väliaikaisesti.
Vuosina 2021−2022 talous palautuu kriisiä edeltävälle kasvu-uralle. Vaikka lyhytkestoisen kriisin ei oleteta heikentävän talouden tuotantopotentiaalia merkittävästi, talouden heikentymisen aikana menetetyn tuotannon umpeen kurominen vie aikaa. Julkisen talouden tila ei kuitenkaan toivu entiselleen.
Julkisen talouden arvioidaan olevan vuonna 2024 edelleen reilusti yli 9 miljardia euroa alijäämäinen. Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen kääntyy jyrkkään kasvuun ja nousee tänä vuonna lähelle 70 prosenttia. Vuoteen 2024 mennessä velkasuhde uhkaa lähestyä jo 80 prosenttia.
Kommentoi Facebookissa