Hallitus esittää 4,1 miljardin euron lisätalousarviota – suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan 600 miljoonaa

Hallitus esitteli pääministeri Sanna Marinin johdolla lisätalousarvioesityksen.

Hallitus esitteli pääministeri Sanna Marinin johdolla lisätalousarvioesityksen. (Kuva Lauri Heikkinen/ Valtioneuvoston kanslia)

Koronavirusepidemian vuoksi palkatta töistä poissa oleva vanhempi voi hakea väliaikaista tukea.

LISÄTALOUSARVIO Hallitus on päättänyt vuoden 2020 toisesta lisätalousarvioesityksestä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024. Lisätalousarvion mittaluokka on 4,1 miljardin suuruinen. Lisäksi huojennetut verojen maksujärjestelyt heikentävät valtion taloutta noin 1,4 miljardilla eurolla vuonna 2020, sillä valtio kompensoi myös kuntien verotulomenetykset.

Hallitus kertoo sitoutuvansa turvaamaan suomalaisten hyvinvoinnin ja yritysten selviytymisen kriisin yli mahdollisimman vähäisin vahingoin sekä lupaa korvata koronakriisin terveydenhuollolle ja viranomaisille aiheuttamat kustannukset täysimääräisesti. Suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan Huoltovarmuuskeskuksen kautta osoitetaan 600 miljoonan euron lisämääräraha.

Ihmisten päivittäisen toimeentulon turvaamiseksi varaudutaan kuluvana vuonna yhteensä noin 1,5 miljardilla eurolla. Epidemian vuoksi palkatta töistä poissa oleva vanhempi voi hakea väliaikaista tukea. Nyt päätetty uusi etuus on vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan – 723,5 euroa kuukaudessa – suuruinen. Toimenpiteeseen ehdotetaan yhteensä 94 miljoonaa euroa.

Valtion osuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta sekä työttömyysetuuksien perusturvasta ehdotetaan yhteensä noin 1,1 miljardin euron lisäystä. Lisäyksestä 794 miljoonaa euroa aiheutuu työttömyyden ja lomautusten lisääntymisestä.

Työttömyysturvan muutoksiin, muun muassa yrittäjien toimeentulon turvaamiseen, osoitetaan 272 miljoonaa euroa. Perustoimeentulotuen rahoitukseen ehdotetaan 169 miljoonan euron lisäystä ja asumistukimenoihin 177 miljoonan euron lisäystä heikkenevien työllisyysnäkymien vuoksi.

Pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattavaa koronaviruksen vaikutusten ehkäisemiseen tarkoitettua kehittämistukea lisätään 200 miljoonalla eurolla aiempiin päätöksiin verrattuna. Myös Business Finlandin avustusvaltuuksia yritysten tukemiseen korotetaan 100 miljoonalla eurolla.

Valtionavustuksen myöntämiseksi kunnille yksinyrittäjien tukemiseen ehdotetaan 150 miljoonan euron lisäystä aiempiin päätöksiin verrattuna. Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle ehdotetaan 150 miljoonan euron pääomitusta uuden vakautusohjelman perustamiseen käytettäväksi koronavirustilanteen aiheuttamiin likviditeettiongelmiin. Maaseudun yritystoimintaan panostetaan 40 miljoonaa euroa.

Hallitus istui kehysriihtä Säätytalossa tänään.
Hallitus istui kehysriihtä Säätytalossa tänään. (Kuva Lauri Heikkinen/ Valtioneuvoston kanslia)

Kriisin vuoksi ahdinkoon joutuneita kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoita tuetaan yhteensä yli 60 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan 40 miljoonan euron määrärahalisäystä koronavirustilanteesta aiheutuvien pääsylippu- ja muiden tulojen menetysten johdosta kulttuurin ja taiteen alalla. Liikunnan ja urheilun alalla ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 19,6 miljoonan euron määrärahalisäystä.

Kunnat kohtaavat koronakriisin myötä merkittäviä taloudellisia vaikeuksia. Ensi toimena kriisitilanteessa kuntien vuoden 2020 verotulojen menetyksiä korvataan 547 miljoonalla eurolla. Hallitus valmistelee myös toukokuun lisätalousarvioesitykseen kuntien tukipaketin, jonka koko on vähintään miljardi euroa.

Suomen talouden arvioidaan supistuvan 5,5 prosenttia vuonna 2020, kun sekä vienti että kotimainen kysyntä supistuvat. Valtiovarainministeriön ennuste talouskasvun supistumisesta on tehty oletuksella, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimenpiteet kestäisivät kolme kuukautta.

Yhteisvaikutuksena verotulojen ennakoidaan laskevan yhteensä 4,7 miljardia euroa. Yhteisöveron tuotto jää 1,4 miljardia euroa aiemmin budjetoitua pienemmäksi yritysten kannattavuuden heikentyessä tuntuvasti. Lomautukset ja työttömyyden nousu heijastuvat puolestaan ansio- ja pääomatuloveron tuottoon. Sen kertymän ennakoidaan jäävän noin 1,1 miljardia euroa aiemmin budjetoitua pienemmäksi.

Epävarmuuden lisääntyminen, rajoitustoimet ja kotitalouksien tulojen supistuminen heijastuvat kulutuskäyttäytymiseen, minkä myötä arvonlisäveron tuottoa ehdotetaan alennettavaksi noin 1,7 miljardia euroa. Omaisuustuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 1,1 miljardia euroa. Vähennys aiheutuu siitä, että pörssikurssien voimakkaan laskun vuoksi vallitsevassa markkinatilanteessa osakemyynneistä ei ennakoida kertyvän tuloja.

Vuoden 2020 toisessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoihin noin 3,6 miljardin euron lisäystä. Varsinaisten tulojen 5,8 miljardin euron vähennys huomioon ottaen lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 9,4 miljardilla eurolla.

Valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan toisen lisätalousarvioesityksen jälkeen noin 12,7 miljardia euroa. Arviossa ei ole huomioitu toukokuussa annettavaa kolmatta lisätalousarvioesitystä. Valtionvelan määrän vuoden 2020 lopussa arvioidaan olevan noin 119 miljardia euroa, mikä on noin 52 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 9. huhtikuuta ja julkitalouden suunnitelma vuosille 2021–2024 torstaina 16. huhtikuuta.

Lue myös: Suomeen saapui kaksi miljoona maskia ja 230 000 hengityssuojainta – suomalaisyrityksillä valmiudet valmistukseen

Kommentoi Facebookissa