METSÄSTRATEGIA Euroopan komissio on julkaissut uuden metsästrategian, jonka tavoitteena on edistää metsiin liittyvien aloitteiden yhteensovittamista ja jäsenmaiden yhteistyötä metsäasioissa. Strategiassa korostetaan Suomenkin tärkeänä pitämiä ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteita.
Strategia on maa- ja metsätalousministeriön mukaan muuttunut komission käsittelyssä aiempia versioita parempaan suuntaan, mutta jatkotyöhön jää paljon kehitettävää. Strategiaan sisältyvät yksityiskohtaiset linjaukset ylittävät komission toimivallan metsäasioissa ja metsien taloudellinen ja sosiaalinen merkitys jäävät muita tavoitteita pienempään rooliin.
– Metsästrategia on lopulta Suomelle pelättyä parempi. Erittäin huono alkuperäinen esitys otti askeleita parempaan suuntaan, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.
Metsät ja metsäsektori ovat Suomelle erittäin tärkeitä: Suomessa on metsiä 73 prosenttia pinta-alasta ja yksityisiä metsänomistajia yli 660 000, metsäteollisuuden tuotteiden osuus vientituloista on 20 prosenttia ja metsien hiilinielut kattavat 30–50 prosenttia muiden sektoreiden päästöistä. Metsät ja puupohjaiset tuotteet ovat olennaisessa roolissa Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Julkaistussa EU:n metsästrategiassa metsien mahdollisuuksia taloudellisen hyvinvoinnin luojana ei kuitenkaan ministeriön mielestä tunnisteta riittävän vahvasti. Myös metsien merkitys osana vihreää siirtymää ja bio- ja kiertotaloutta jää suhteellisen vähälle huomiolle. Strategia sisältää myös useita esityksiä, jotka Suomen kannalta kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan.
EU:n uusi metsästrategia on myös maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mielestä muuttunut komission käsittelyssä ennakkotietoja parempaan suuntaan. Valitettavasti jäsenmaiden toimivaltaa metsäasioihin ei ole edelleenkään kunnioitettu täysimääräisesti.
– Komission esitys menee liian pitkälle metsänhoitoon ja puumarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä. On kuitenkin hyvä, että nyt strategiassa ymmärretään tärkeiden ympäristö- ja ilmastokysymysten lisäksi myös metsien taloudellista merkitystä. Jatkokäsittelyssä on pidettävä tiukasti kiinni jäsenmaiden toimivallasta ja pyrittävä vielä vahvemmin kohti kokonaiskestävyyttä, ministeri Leppä toteaa.
Hyvää strategiassa on pitkäkestoisten puutuotteiden ja puurakentamisen roolin korostaminen osana ilmastoratkaisua. Yritykset ja kuluttajat eri puolilla maailmaa tarvitsevat kuitenkin myös lyhytkestoisia ja kierrätettäviä puutuotteita, ja bioenergia kattaa merkittävän osuuden Suomen ja Euroopan uusiutuvan energian tuotannosta.
Strategian valmisteluversiossa esitettiin lyhytikäisten puutuotteiden ja bioenergian minimoimista. Lopullisessa strategiassa näiden merkitys tunnistetaan paremmin, mutta edelleen vajavaisesti. Esimerkiksi bioenergian käytölle esitetään myös useita rajoitteita.
– Valitettavasti komissiolla on selvästi parannettavaa metsätalouden perusasioista. Jos ymmärrettäisiin hiilen sitoutuminen, bio-kiertotalouden mahdollisuudet ja metsänhoidon merkitys, olisi strategiasta saatu varmasti parempi. Myös metsäsektorin sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet jäävät strategisesti vaatimattomaksi, harmittelee MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
Metsätalous perustuu kussakin jäsenmaassa paikallisiin olosuhteisiin ja osaamiseen, ja näitä ohjaava metsäpolitiikka kuuluu EU:n perussopimusten mukaan jäsenmaiden kansalliseen päätösvaltaan. Sekä jäsenmaat että Euroopan parlamentti ilmaisivat kannan selkeästi syksyllä 2020.
Suoraa avohakkuukieltoa ei strategiassa ole eikä EU:lla ole toimivaltaa sellaista asettaa. Metsästrategia on luonteeltaan komission tiedonanto, joka ei sellaisenaan sido eikä velvoita jäsenmaita. Strategia ohjaa kuitenkin jatkossa EU-säädösesitysten valmistelua komissiossa, ja on siksi Suomen kaltaiselle metsäiselle maalle erityisen tärkeä.
Kommentoi Facebookissa