ILMASTOLAINSÄÄDÄNTÖ Euroopan komissio on julkaissut suuren ilmastolainsäädäntöehdotusten paketin, jolla EU vähentäisi nettopäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Fit for 55 -paketti sisältää 13 lainsäädäntöehdotusta, joista kahdeksan vahvistaa nykyisiä lainsäädäntöinstrumentteja ja viisi on kokonaan uutta sääntelyä.
– EU:n ilmastopaketti on iso harppaus kohti ilmastokestävää yhteiskuntaa: puhdasta liikennettä, kestävää asumista ja uusia vihreitä työpaikkoja. EU:n tehokkaat ilmastotoimet auttavat myös meitä saavuttamaan oman hiilineutraaliustavoitteemme ja tasaavat pelikenttää EU:n sisällä. Tällä paketilla varmistetaan, että kaikki sektorit kaikissa jäsenmaissa osallistuvat ilmastokriisin torjuntaan, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Lainsäädäntöehdotukset kattavat talouden eri sektorit ja koskevat muun muassa päästökaupan uudistamista, maiden välistä taakanjakoa, energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, maankäyttösektorin ja hiilinielujen roolia, autojen päästörajoja, energiaveroja ja hiilitulleja. Lisäksi syksyllä komissio antaa vielä ehdotuksensa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistuksesta.
Suomen puheenjohtajakaudella sovittiin, että EU tähtää ilmastoneutraaliksi 2050 mennessä. Suomi on hallituksen mukaan vaikuttanut muutenkin erittäin aktiivisesti EU:n yhteiseen ilmastopolitiikkaan.
– Meidän tavoitteenamme on luoda EU:sta maailman kilpailukykyisin, sosiaalisesti ehein, ilmastoneutraali talous. Olemme myös tuoneet esiin kansallisia erityispiirteitämme, jotta komissio on voinut ottaa ne huomioon paketin valmistelussa. Työtä riittää yhä, mutta on hienoa, että komissio on koronakriisin keskellä onnistunut tekemään ison pohjatyön, josta pääsemme nyt neuvottelemaan, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen puolestaan toteaa.
Teollisuuden ja energia-ala vaativat suuria pääomia ja investoinnit ovat pitkäaikaisia. Siksi tarvitaan ennakoitavissa olevaa sääntelyä ja teknologianeutraalia rahoitusta. Suomi muodostaa omat kantansa kuhunkin kolmestatoista lainsäädäntöesityksestä syksyn aikana, kun myös eduskunta on palannut lomalta.
Komission ehdotuksen mukaan päästökauppasektorilla päästöjä tulisi vähentää 61 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Komissio ehdottaa päästökauppasektorin tavoitteen kiristämistä muun muassa vähentämällä vuotuisten päästöoikeuksien määrää aiempaa ripeämmin. Samalla vähennetään päästöoikeuksien ilmaisjakoa.
Päästökauppajärjestelmään sisällytetään myös meriliikenteen päästöt, joita ei toistaiseksi säännellä EU:n ilmastolainsäädännössä. Erillisen päästökauppajärjestelmän piiriin on tarkoitus ottaa rakennusten lämmityspolttoaineiden ja tieliikenteen polttoaineiden jakelijat vuodesta 2026 alkaen.
– Talvimerenkulku on Suomelle vientimaana tärkeä kansallinen kysymys, jota tulemme nostamaan esille jatkovaikuttamisessa merenkulun päästökauppaan, elinkeinoministeri Mika Lintilä muistuttaa.
Päästökaupan ulkopuolisten alojen – maatalouden, rakennusten erillislämmityksen ja liikenteen – päästökehitystä säädellään niin sanotulla taakanjakoasetuksella, jossa kullekin EU-maalle on asetettu oma velvoite. Jäsenmaiden velvoitteet perustuvat pääsääntöisesti niiden bruttokansantuloon.
Suomen kannalta keskeisimmät teemat uudistuksessa ovat lämmitys- ja liikennesektori sekä metsäbiomassan käyttö energian tuotannossa. Energiatehokkuuden tavoitteita kiristetään rajoittamalla merkittävästi nykyistä energian kulutusta vuoteen 2030 mennessä sekä korottamalla vuosittainen säästötavoite liki kaksinkertaiseksi. Julkisen sektorin rakennukset on jatkossa peruskorjattava lähes nollaenergiatasoon ja peruskorjausten nykyinen määrä on lähes kaksinkertaistettava.
Komissio on asettanut ehdotuksessaan Suomen ja viiden muun EU-maan tavoitteeksi 50 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tavoite tulee vaikuttamaan parhaillaan valmisteltavien keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja energia- ja ilmastostrategiaan, joiden on määrä valmistua syksyllä 2021.
Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää päästövähennysten lisäksi hiilinielujen vahvistamista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Komissio esittää, että maankäyttösektorille tulisi jäsenmaakohtaiset tavoitteet nielujen kasvattamiseksi. Esityksen mukaan EU-maiden tulisi sitoutua kasvattamaan nielujen aikaansaamia poistumia yhteensä 310 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuoteen 2030 mennessä.
Iso uudistus olisi, että vuodesta 2031 alkaen maankäyttösektoriin laskettaisiin mukaan myös maatalouden päästöt. Tämän uuden niin sanotun AFOLU-sektorin tulisi komission ehdotuksen mukaan olla ilmastoneutraali vuonna 2035.
Komissio esittää myös uutta ilmastopolitiikan työkalua, niin sanottua hiilirajamekanismia, estämään hiilivuotoa EU:sta löyhemmän ilmastopolitiikan maihin. Hiilirajamekanismi koskisi tiettyjä kolmansista maista EU-alueelle saapuvia tuotteita, kuten terästä ja sähköä. Sähkön sisällyttäminen hiilirajamekanismiin nostaa Suomen osalta esiin erityiskysymyksiä.
Lisäksi komissio esittää kiristyksiä uusien henkilöautojen ja pakettiautojen päästörajoihin. Kiristyksen avulla edistetään liikenteen sähköistymistä Euroopassa.
Lainsäädäntöehdotukset menevät seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. EU:n ympäristöministerit keskustelevat paketista ensimmäisen kerran jo ensi viikolla epävirallisessa kokouksessaan. Lainsäädäntöehdotusten määrän ja laajuuden vuoksi niiden käsittelyn odotetaan kestävän noin kaksi vuotta.
Lue myös: Näin Suomi käyttää tulevan EU-rahoituksensa – miljardi euroa ohjataan ilmastohankkeisiin
Kommentoi Facebookissa