EU-RAHOITUS Suomi kertoo vauhdittavansa tulevalla EU-rahoituksella investointeja ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla uudistetaan myös työllisyyden, jatkuvan oppimisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.
Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä on tavoitellut valmistelussa vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta niin, että investointeja vauhditetaan vipuvaikutuksella. Ohjelman on tarkoitus vähentää hiilidioksidipäästöjä Suomessa oikeudenmukaisella tavalla, mutta myös saada suomalaisille yrityksille uusia markkinoita ja pääsy alan kansainväliseen kärkeen.
Alustavan arvion mukaan liikkeelle voitaisiin saada yli kolmen miljardin edestä yksityisiä investointeja.
– Tällöin saisimme ohjelmalla aikaan yli viiden miljardin euron vaikutuksen. Käynnistyvät investoinnit nopeuttavat erityisesti teollisuuden vähähiilitiekarttojen mukaisia päästövähennystoimia. Investoinnit vähentävät potentiaalisesti Suomen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi eli kolme miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on noin kuusi prosenttia Suomen päästöistä, kertoo ministerityöryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeri Matti Vanhanen.
Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan olevan 0,5 prosenttia ennakoitua suurempi vuonna 2023, kun huomioidaan myös muualla EU:ssa tapahtuva elvytysvaikutus.
– Merkittävämpää on kuitenkin se, että uudistukset ja investoinnit parantavat tuottavuutta ja pitkän aikavälin kasvupotentiaalia koko alkavalla vuosikymmenellä, ministeri Vanhanen perustelee.
Hankepäätösten aika on sen jälkeen, kun rahoitus siirtyy osaksi Suomen kansallista talousarviota tämän vuoden aikana. Kokonaisuus on alustavasti noin 2,1 miljardia nykyhinnoin vuosina 2021–2023. Lopullinen EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen määrä Suomelle selviää kesällä 2022. Siihen vaikuttaa talouden kehitys vuosina 2021 ja 2022.
Lisäksi Suomi saa rahoitusta muihin elpymisvälineen ohjelmiin, kuten oikeudenmukaisen siirtymän ohjelmaan ja maaseuturahaston ohjelmaan. Näiden sisällöt sovitetaan yhteen nyt hyväksytyn suunnitelman kanssa. Yhteensä kokonaisrahoitus EU:lta Suomelle nousee arviolta 2,9 miljardiin euroon.
Niin sanottu vihreä siirtymä luo uutta teknologiaa, joka nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisesta energiasta. Vihreän siirtymän pilari sisältää alustavasti rahoitusta noin 820 miljoonaa euroa. Myös jotkin muiden pilarien toimet edistävät vihreää siirtymää, joten kokonaisuudessaan vihreän siirtymän osuus kokonaisuudesta on noin puolet eli noin 1040 miljoonaa euroa.
Digitalisaation pilari sisältää alustavasti rahoitusta noin 220 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan muiden pilarien digitalisointia edistävät hankkeet, digitalisaation osuus kokonaisuudesta on noin neljännes eli noin 540 miljoonaa euroa. Suomen kestävän kasvun ohjelma tuo muun muassa nopeita nettiyhteyksiä alueille, jonne markkinat eivät niitä tuo.
Työllisyyden ja osaamisen pilari sisältää alustavasti rahoitusta noin 640 miljoonaa euroa. Työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan luomalla sujuvat digitaaliset palvelut. Lisäksi vauhditetaan osatyökykyisten työllistymistä edistäviä rakenneuudistuksia.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen pilari sisältää alustavasti rahoitusta noin 400 miljoonaa euroa. Esimerkiksi mielenterveyspalveluiden hoitoon pääsyä nopeutetaan koko maassa. Perustason palvelujen saatavuuden parantamisella vähennetään myös erikoissairaanhoidon ja vaativien erityispalvelujen tarvetta.
Valtiovarainministeriö lähettää alustavan suunnitelman Euroopan komissiolle. Ministeriö jatkaa keskustelua suunnitelman sisällöstä komission kanssa ja kuulee sidosryhmiä jatkovalmistelun aikana. Hallituksen on määrä hyväksyä lopullinen suunnitelma 30. huhtikuuta, minkä jälkeen valtiovarainministeriö lähettää sen EU:lle. Euroopan komissio arvioi suunnitelman, ja EU:n neuvosto hyväksyy sen ensi kesänä.
Lue myös: Valtiovarainministeriö raportoi talouskasvun edellytyksistä – ”Lähtökohdat eivät siis ole häävit”
Kommentoi Facebookissa