HIILINIELUT Euroopan parlamentti on hyväksynyt Strasbourgissa neuvottelukantansa lakiehdotukseen, joka tähtää kasvihuonepäästöjen leikkaamiseen ja hiilinielujen kasvattamiseen LULUCF-sektorilla, maankäytössä, maankäytön muutoksissa ja metsissä. Neuvottelukanta hyväksyttiin äänin 472 puolesta, 124 vastaan ja 22 tyhjää.
Vihreiden europarlamentaarikko ja europarlamentin LULUCF-pääneuvottelija Ville Niinistö on pääosin tyytyväinen europarlamentin hyväksymiin kantoihin maankäytön hiilinieluja koskevaan raporttiin.
– Europarlamentin hyväksymä kanta parantaa johdonmukaisesti komission esitystä ilmaston, luonnon ja uusien kestävien ratkaisujen edistämisen kannalta, joten sen pohjalta on hyvä lähteä neuvottelemaan lopullista asetusta ministerineuvoston kanssa, Niinistö sanoo.
Europarlamentti asettui tukemaan EU-komission esitystä siitä, että EU-tasolla hiilinieluja nostetaan noin 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä maita koskevilla sitovilla tavoitteilla. Yhteensä nämä tavoitteet nostavat EU-maiden nielut 2030 mennessä 310 miljoonaan tonniin.
Europarlamentti asetti kuitenkin tavoitteeksi, että nielut voivat myös olla tätä suuremmat. Samalla europarlamentti vaatii 2030 jälkeisiä viisivuotistavoitteita nielujen nostamiseksi vuoteen 2050 mennessä Pariisin ilmastosopimuksen kannalta riittävälle tasolle.
– Europarlamentti hyväksyi ympäristövaliokunnan esityksen siitä, että maille asetettavien 310 miljoonan tonnin hiilinieluvelvoitteiden lisäksi EU tekee lisätoimia maatalouden hiiliviljelyn edistämiseksi. Äänestyksessä poistui kuitenkin sitova kirjaus näiden lisätoimien nostamisesta 50 miljoonaan tonniin vuositasolla.
Niinistön mukaan se ei silti poista tavoitetta hiiliviljelyn edistämisestä. Lisäksi europarlamentti vaatii yksityisen sektorin tekemien hiilinieluja lisäävien kompensaatiohankkeiden laskemista kansallisten tavoitteiden päälle, ei niiden sisälle.
– Se lisää näiden hankkeiden uskottavuutta päästövähennyshankkeina, poistaa kaksoislaskennan vaaraa ja tosiasiassa lisää hiilinielujen kokonaismäärää merkittävästi, Niinistö korostaa.
Suomen osalta käy kuitenkin toisin, koska laskentatavan uudistukset merkitsevät Suomelle asetetun tavoitteen laskemista 17,7 miljoonaan tonniin. Sillä Suomen nielujen velvoitetaan olevan EU-maista kahdeksanneksi suurimpia.
– Hiilinielujen kasvattaminen ei ole pois maa- ja metsätaloudelta vaan osa niiden tulevaisuuden menestyksen reunaehtoja. Samalla kun edistämme luonnolle parempia maankäytön tapoja, luodaan valtavat markkinat entistä kestävämmille ratkaisuille maa- ja metsätaloudessa, Niinistö korostaa.
Niinistön mukaan Suomessakin kannattaa tunnistaa se valtava potentiaali, mitä maataloudelle on hiiliviljelyn edistämisessä, kuinka ennallistamalla soita voidaan vahvistaa niin luontoarvoja, suojella vesistöjä kuin lisätä hiilinieluja, ja kuinka metsien käytön kestävyys on tärkeää metsien moninaisten arvojen ja hyötyjen tukemiseksi.
Lopullinen asetus neuvotellaan seuraavaksi europarlamentin ja ministerineuvoston kesken. Neuvottelut alkavat, kun ministerineuvosto on saanut yhteisen kantansa hyväksyttyä.
Lue myös: Suurin osa liikenteen päästöistä syntyy kaupungeissa – maaseudulla tarvitaan eri keinoja
Kommentoi Facebookissa