KORONAVIRUS Hallitus on neuvotellut lakiesityksestä, jolla liikkumisvapautta rajoitettaisiin väliaikaisesti. Esitysluonnos on valmisteltu virkatyönä valtioneuvoston kanslian johdolla. Valtioneuvoston kanslia on nyt julkaissut lakiesitysluonnoksen kokonaisuudessaan siinä muodossa, kuin se tällä hetkellä on.
Valtioneuvoston mukaan liikkumisrajoitusten tärkein tavoite on vähentää ihmisten välisiä tapaamisia ja lähikontakteja, koronavirustaudin levitessä kiihtyvästi ja hallitsemattomasti määrätyillä alueilla. Tarkoituksena on myös suojata ihmisiä vaaralliselta tartuntataudilta ja turvata terveydenhuollon kantokyky.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Turussa on välttämätöntä ottaa käyttöön uusia rajoitustoimenpiteitä, jotta terveydenhuollon kantokyky ei ylity johtaen alueen väestön hengen ja terveyden vaarantumiseen. THL:n mukaan tilanne Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Turussa ja Vantaalla ei ole enää hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.
”Rajoitukset tulisi kohdentaa kaikkein korkeimman ilmaantuvuuden ja laajan väestöpohjan keskuskuntiin. Tällä toimenpiteellä voidaan vähentää keskuskuntien lisäksi jonkin verran myös muiden kuntien matkustukseen ja työssäkäyntiin liittyvien tapausten ilmaantuvuutta. Mikäli kuitenkin ilmaantuvuus nousisi jatkuvasti myös alueen muissa kunnissa, tulisi rajoitustoimia tarvittaessa laajentaa myös näille alueille. Rajoituksen olisi syytä olla voimassa ainakin kolmen viikon ajan.”
Liikkumisrajoitusten vaikutusten elinkeinotoimintaan ja yrityksiin arvioidaan vaihtelevan suuresti toimialoittain. Rajoitusten arvioidaan vaikuttavan kielteisesti etenkin vähittäiskauppaan, kuljetukseen sekä muuhun palvelutoimintaan kuin rahoitus.
”Palvelualojen arvioidaan kärsivän eniten liikkumisrajoituksista, kuten tähänkin mennessä. Pahimmin kärsineet alat ovat olleet taiteet, viihde ja virkistys, kuljetus ja varastointi sekä majoitus ja ravitsemistoiminta. Palvelualat muodostavat lähes 40 prosenttia kaikkien yritysten tuotannosta jalostusarvolla mitattuna. Monien palvelualojen toiminta keskeytyisi käytännössä liikkumisrajoitusten vuoksi.”
Juttuvinkki: Ravintoloiden väliaikainen sulku jatkuu – hallitus esittää kolmen viikon jatkoaikaa
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kritisoikin esitystä. Rajoitukset vaikuttavat hänen mukaansa tuhoisasti yrityksiin, jotka ovat vailla mahdollisuuksia sopeutua. Jos halutaan estää lähipiirikontakteja, pitäisi kohdistaa rajoitukset niihin eikä rajoittaa elinkeinovapautta.
Hallituksen esitykseen on myös rakennettu paljon poikkeuksia.
– Se on kuin juusto, joka on täynnä reikiä. Tämä tekee esityksestä hankalan kansalaisille ja yrittäjille. Sitä on myös vaikea valvoa. Perusoikeuksia poljetaan huterin perustein. Tämä uhkaa kaikkien rajoitustoimien hyväksyttävyyttä, Pentikäinen sanoo.
Esimerkiksi liikkumisrajoitusten poikkeuksista on kirjattu 12 eri kohtaa:
1) elintarvikkeiden, ruoan, lääkkeiden, polttoaineen tai muiden näihin merkitykseltään rinnastuvien henkilökohtaisen elämän kannalta välttämättömien tarvikkeiden hankkimiseksi;
2) pankissa asioimiseksi sekä postin ja muiden lähetysten noutamiseksi ja lähettämiseksi;
3) terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palvelujen käyttämisen vuoksi taikka henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävän viranomaisasioinnin toteuttamiseksi;
4) virka- tai työsuhteeseen liittyvien työtehtävien hoitamiseksi taikka elinkeino- tai yritystoiminnan harjoittamiseksi;
5) varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaiseen varhaiskasvatukseen, perusopetuslain (628/1998) tai Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain (1463/2007) mukaiseen opetukseen tai toimintaan taikka lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai korkea-asteen koulutukseen tai tällaisen koulutuksen pääsy-, valinta- tai soveltuvuuskokeisiin taikka ylioppilastutkinnon tai sitä vastaavaan tutkinnon kokeeseen osallistumisen vuoksi;
6) yhteiskunnallisen luottamustoimen harjoittamiseksi samoin kuin yksityisen yhteisön tai säätiön toimielimen kokoukseen osallistumiseksi tai toimielimen jäsenen tehtävien hoitamiseksi taikka yhteisön tai säätiön edustamiseksi tilanteissa, joissa osallistumisen, tehtävien hoitamisen tai edustamisen lykkäämisestä voisi aiheutua vahinkoa yhteisölle tai säätiölle, sen osakkeenomistajalle tai jäsenelle taikka jollekin muulle;
7) varusmiespalveluksen tai muun lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi;
8) läheisen henkilön hoivan tarpeen, kuolemanvaaran, kuoleman tai hautajaisten vuoksi, lapsen avun ja tuen tarpeen tai tapaamisoikeuden toteuttamiseksi, vammaisen henkilön avun ja tuen tarpeen toteuttamiseksi, tai vakiintuneen parisuhteen taikka muun näihin rinnastuvan merkitykseltään painavan syyn vuoksi;
9) yksilöllisen sielunhoidollisen tapaamisen vuoksi uskonnollisen yhteisön edustajan kanssa;
10) henkilön omistuksessa tai hallinnassa olevan rakennuksen, kiinteistön tai kulkuneuvon huoltamiseksi tai ylläpitämiseksi taikka asuinpaikan muuton vuoksi;
11) henkilön vastuulla olevan eläimen hoitoa varten;
12) henkilön omistuksessa tai pysyvässä hallinnassa olevalle vapaa-ajan asunnolle siirtymiseksi.
Kansalaista kiinnostavat myös seuraukset, jotka aiheutuisivat liikkumisrajoitusten rikkomisesta.
”Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin rangaistuksesta, joka seuraisi, jos joku tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 2 §:ssä säädettyä liikkumisrajoitusta. Rikkomuksesta tuomittaisiin liikkumisrajoituksen rikkomisesta sakkoon. Rangaistus vastaisi valmiuslain 133 §:n rangaistussäännöstä, jossa säädetään valmiuslakirikkomuksesta.”
Kasvomaskin tai hengityssuojaimen käyttämättä jättäminen olisi käyttöpakkorikkomus, josta aiheutuisi rikesakko.
”Ehdotetussa pykälässä ehdotetaan mahdollisuutta määrätä sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 2 §:ssä säädettyä kasvomaskin tai hengityssuojaimen käyttöpakkoa määrätään maksettavaksi 40 euron rikesakko.”
Kommentoi Facebookissa