HALLITUS Hallitus kertoo linjanneensa puoliväliriihessään mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian jälkeisessä Suomessa. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmaa.
Hallitus teki myös ilmastotoimien puolivälitarkastelun ja on sitoutunut päättämään tarvittavat lisätoimet, jotta hiilineutraalius 2035 toteutuu. Hallitus julkisti lisäksi kestävyystiekartan, joka kokoaa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytilan ja hallituksen tavoitteet vuodelle 2030.
Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja velkasuhteen kasvun taittumista vuosikymmenen puolivälissä. Hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi tekemällä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä. Puoliväliriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 40 000–44 500 lisätyöllistä.
Osana puoliväliriihen ratkaisuja hallitus on päättänyt korottaa vaalikauden menokehystä vuosille 2022–2023. Kehystä korotetaan 900 miljoonan euron menolisäyksellä vuodelle 2022 ja 500 miljoonan euron menolisäyksellä vuodelle 2023. Lisäksi vuosina 2021 ja 2022 on mahdollista käyttää 500 miljoonaa euroa vuodessa kertaluonteisiin menoihin. Koronaan liittyvät välittömät niin sanotut terveysturvallisuuden kustannukset katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina kaikkina vuosina 2021–2023.
Hallitus on lisäksi päättänyt menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Leikkaukset on päätetty ministeriöittäin, mutta kaikki ministeriöt eivät ole vielä päättäneet, mihin leikkaukset osuvat. Koska säästöt ovat luonteeltaan pysyviä, ratkaisu alentaa kehykseen luettavia menoja myös vuodesta 2024 eteenpäin.
Budjettiriihessä 2021 päätetään 100–150 miljoonan euron valtiontaloutta vahvistavasta veroratkaisusta, mikä tarkoittaa käytännössä veronkorotuksia. Lisäksi ulkomaisten sijoittajien verovelvollisuuden laajentamiseksi varmistetaan, että ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa mahdollisimman laajasti.
Myös fossiiliseen energiaan perustuvien lämmitysjärjestelmien korvaamista tuetaan veroratkaisuilla. Lämmitystapamuutoksia tuetaan öljylämmityksestä luopumisen osalta korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausosuutta 40 prosentista 60 prosenttiin. Muutos on väliaikainen ja se on voimassa vuosina 2022–2027.
Tupakan verotusta kiristetään yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosina 2022–2023. Parafiinisen dieselin verotuki poistetaan, minkä arvioidaan lisäävän verotuottoa vuosina 2022–2023 yhteensä 87 miljoonaa euroa.
Hallitus on puoliväliriihessä käsitellyt lisäksi laajapohjaisen turvetyöryhmän esityksiä. Turpeen energiakäyttö vähenee hallitusohjelmassa ennakoitua nopeammin ja käyttöön otetaan luopumispaketti turvetuotannosta luopuville yrittäjille. Tukipaketin rahoitus tapahtuu 60 miljoonalla eurolla vuonna 2021 ja 10 miljoonalla eurolla vuonna 2022.
Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan noin 145 miljardiin euroon vuonna 2022. Vuonna 2025 valtionvelan arvioidaan olevan noin 167 miljardia euroa, mikä on noin 59 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Lue myös: Hallituksen puoliväliriihen neuvottelut jatkuvat – ”Olemme yhdessä löytäneet sovun”
Kommentoi Facebookissa