Hallitus julkaisi suunnitelman koronarajoitusten purkamisesta – katso tavoiteaikataulu

Pääministeri Sanna Marin totesi myös olevan mahdollista, että joillain alueilla rajoituksia joudutaan myös jatkamaan, palauttamaan tai kiristämään uudelleen, jos epidemiatilanne heikkenee.

Pääministeri Sanna Marin totesi myös olevan mahdollista, että joillain alueilla rajoituksia joudutaan myös jatkamaan, palauttamaan tai kiristämään uudelleen, jos epidemiatilanne heikkenee. (Kuva Laura Kotila/ Valtioneuvoston kanslia)

Ensimmäiseksi purettaisiin lapsia ja nuoria koskevia rajoituksia, ensimmäiset yleisötilaisuudet ehkä kesäkuussa.

KORONAVIRUS Hallitus on julkaissut suunnitelman koronarajoitusten hallitusta purkamisesta ja purkamiseen liittyvän tavoiteaikataulun. Siitä pyydetään lausuntoja viikon mittaisella lausunto- ja kommenttikierroksella. Lisäksi työmarkkinajärjestöille ja kunnille järjestetään suunnitelmasta erillinen keskustelutilaisuus.

Hallitus kertoo suunnitelman tarkoituksena olevan luoda kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille selkeä näkymä yhteiskunnan asteittaiseen avautumiseen. Rajoitusten hallittu purkaminen edellyttää, että kaikki kantavat vastuunsa voimassa olevien rajoitusten ja erityisesti suositusten jatkuvasta noudattamisesta.

– Yhteiskuntaa ei voi avata varomattomasti, tiedotustilaisuuden avannut pääministeri Sanna Marin totesi.

Mikäli Suomessa onnistutaan pitämään koronaepidemia kurissa huhti-toukokuun aikana ja rokotukset edistyvät ennakoidusti, edellytykset siirtymiselle Suomessa kohti normaalielämää kesä-heinäkuun aikana voivat olla olemassa.

On mahdollista, että joillain alueilla rajoituksia joudutaan myös jatkamaan, palauttamaan tai kiristämään uudelleen, jos epidemiatilanne heikkenee. Rajoitusten purkamista saattaa hidastaa se, että tartuntoja on yhä paljon tai jos rokotteita saadaan liian vähän. Lisäksi herkästi tarttuvat virusmuunnokset voivat hidastaa rajoitusten purkamista.

Hallitus arvioi kahden viikon välein rajoitusten purkamisen edellytyksiä ja päivittää tavoiteaikataulua. Päätösten vaikutuksia koronatilanteeseen seurataan, ja uusia rajoituksia voidaan purkaa 2-3 viikon kuluttua edellisistä toimista. Näin tietoa rajoitusten purkamisen epidemiologisista vaikutuksista pystytään hyödyntämään.

Rajoitusten ja suositusten purkamisen tavoiteaikataulu

Huhtikuu – poikkeusolot päättyvät

  • Valmiuslain toimivaltuudet päättyvät
  • Paluu lähiopetukseen (perusopetus ja toinen aste)
  • Ravintolat avautuvat rajoituksin, aukioloaikoja ja asiakasmääriä rajoitetaan edelleen

Ikääntyneet ovat saaneet 1. rokoteannoksen.

Toukokuu – tiukat rajoitukset poistetaan

  • Epidemian nopean kiihtymisen uhan takia asetetut lisärajoitukset poistuvat, palataan alueellisiin toimiin
  • Lasten ja nuorten ryhmäharrastustoiminta ulkona voi alkaa
  • Julkisia ja yksityisiä tiloja avataan (mm. kirjastot ja museot)
  • Työmatkaliikenne EU-alueella sallitaan

Riskiryhmät ovat saaneet 1. rokoteannoksen.

Kesäkuu – alueelliset rajoitukset puretaan asteittain

  • Kokoontumisrajoituksia lievennetään
  • Ravintoloiden asiakaspaikka- ja aukiolorajoituksia lievennetään
  • Aikuisten ryhmäharrastustoiminta ulkona voi alkaa
  • Yleisötilaisuudet osallistujarajoituksin alkavat
  • Sisärajavalvonta päättyy

Työikäisen väestön 1. annoksen rokotekattavuus on enemmän kuin 50 prosenttia.

Heinäkuu – rokotekattavuus kasvaa

  • Kokoontumisrajoituksia lievennetään ja poistetaan
  • Yleisötilaisuuksien osallistujarajoituksia lievennetään ja poistetaan

Työikäinen väestö on saanut 1. rokoteannoksen sekä ikääntyneet ja riskiryhmät saaneet 2. rokoteannoksen (heinä-elokuu).

Elokuu – rokotekattavuus kasvaa

  • Kolmansien maiden työmatkaliikenne avataan mahdollisesti

Työikäinen väestö on saanut 1. rokoteannoksen sekä ikääntyneet ja riskiryhmät saaneet 2. rokoteannoksen (heinä-elokuu).

Hallitus pitää tärkeänä, että hallittu rajoitusten purkaminen aloitetaan ryhmistä, joille rajoitukset ovat aiheuttaneet erityistä rasitetta. Ensimmäiseksi purettaisiin lapsia ja nuoria koskevia rajoituksia. Kirjastot ja museot pyritään avaamaan laajasti jo toukokuussa.

Yleisötilaisuuksia koskevat rajoitukset purettaisiin kolmessa vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tekemän ”turvalliset tapahtumat” -mallin mukaisesti.  Pääsääntönä on, että ensimmäisiä yleisötilaisuuksia voisi järjestää monilla alueilla jo kesäkuussa.

Ensimmäisessä vaiheessa yleisötilaisuuksia voitaisiin järjestää niin, että yleisölle on ennakkoon suunnitellut paikat ja seurueilla on mahdollisuus välttää lähikontakti toisiinsa. Erittäin hyvän tautitilanteen alueilla yleisötilaisuuksien avaamista voidaan aloittaa jo aiemmin, mikäli alueviranomaiset sen sallivat.

Toiseen vaiheeseen voitaisiin siirtyä viimeistään heinäkuussa. Tällöin myös isompien yleisötilaisuuksien järjestäminen olisi mahdollista siten, että enimmäisyleisömäärä määräytyisi tilaisuutta varten varatun tilan suuruuden ja erityispiirteiden perusteella. Kolmannessa vaiheessa rajoitukset poistettaisiin kokonaan. Tähän vaiheeseen siirryttäisiin heti epidemiatilanteen salliessa.

Kriisistä aiheutuvien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten korjaamiseen liittyviä kustannuksia käsitellään kehysriihessä huhtikuun lopulla, vuoden 2022 talousarvion valmistelussa ja Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Niihin ei tässä suunnitelmassa oteta kantaa.

Maahantuloa Suomeen on rajoitettu ja nykyiset päätökset ovat voimassa 30. huhtikuuta saakka. Sisärajavalvontaa jatketaan, kunnes korvaavat terveysturvatoimet ovat käytössä. Sisärajavalvonnan päättäminen on mahdollista, kun aikuisväestö on rokotettu riittävän laajasti ja epidemiatilanne on vakaa. Tämän hetken arvio on kesäkuussa.

Työmatkaliikenne kolmansista maista avattaisiin mahdollisesti alkusyksystä, ja muu matkailu kolmansista maista epidemiatilanteen hiipuessa. Kolmansista maista tapahtuvan liikenteen avaamisessa huomioidaan EU:n suositukset ja yhteinen lähestymistapa.

Elokuun lopussa tartuntojen määrä saattaa jälleen hiljalleen nousta, kun kontaktit etenkin oppilaitoksissa ja työpaikoilla lisääntyvät. Syksyn 2020 kaltainen nopea kiihtyminen on kuitenkin epätodennäköistä, jos koko aikuisväestön ja erityisesti nuorten aikuisten rokotuskattavuus on riittävän hyvä ja ihmiset noudattavat terveysturvallisia tapoja.

Lue myös: Suomessa on annettu miljoona koronarokoteannosta – rokotustahdin odotetaan kiihtyvän

Kommentoi Facebookissa