PERINTEET Kekri on vanha suomalainen sadonkorjuujuhla, johon muinaisessa ajan kierrossa yhdistyi myös uuden vuoden vietto. Kekrin aika alkaa mikkelinpäivänä 29.9 ja jatkuu pyhäinpäivään saakka, marraskuun alkuun. Entisaikaan kekrin aika koitti, kun syksyn työt oli tehty ja oli aika nauttia uuden sadon antimista ja juomista.
Notkuvien pöytien herkut kokosivat yhteen koko yhteisön ja juhlamenoja höystivät riitit ja seremoniat. Runsaat ruoka- ja juomatarjoilut ovat aina olleet olennainen osa kekriä. Modernia kekriä vietetäänkin usein sadonkorjuujuhlana, jonka ytimenä ovat luonnollisesti kotimaiset syyssadon antimet.
Nykypäivän kekrin ytimessä on edelleen luonnollinen vuodenkierto, hyvä ruoka sekä yhteisöllisyys yli sukupolvirajojen. Kekrin vietto on viime aikoina lisääntynyt ympäri Suomea ja sitä vietetään niin maalla kuin kaupungeissakin. Talonpoikaiskulttuurisäätiö on jo usean vuoden edistänyt kekrin viettoa modernina syys- ja sadonkorjuujuhlana, joka tuo valoa ja piristystä juhlattoman syksyn arkeen.
Kekrillä ja amerikkalaisella Halloweenilla on yhteiset juuret vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. Monille halloweenin keskeisille elementeille, kuten naamioitumis- ja kiertämisperinteille, on vastineensa myös perinteisessä kekrissä.
Ennen oli esimerkiksi tapana, että nuoret pukeutuivat kekripukeiksi ja kekrittäreiksi, jotka kiersivät talosta taloon pyytäen kestitystä. Kekripukilla oli yllään käännetty turkki ja tuohinaamari ja kekrittäret olivat pukeutuneet päästä varpaisiin valkoisiin. Jos tarjoilua ei talosta meinannut irrota, saattoivat vierailijat uhata uunin rikkomisella. Kekrinä saattoi myös mies pukeutua naisten vaatteisiin ja päinvastoin.
Lisäksi liikkeellä uskottiin olevan näkymättömiä vainajahenkiä, esi-isiä, jotka tulivat katsomaan, onko paikat pidetty kunnossa. Heidät pyrittiin pitämään tyytyväisenä kattamalle heille ruoka pöytään ja lämmittämällä sauna. Levottomia tai pahantahtoisia henkiä karkotettiin polttamalla tulia.
Halloween-kurpitsan kotoinen vastine on muuten kitupiikki eli koverretun nauriin sisälle asetettu palava tikku.
- Kekristä löytyy lisätietoja sivulta www.kekri.fi
Kommentoi Facebookissa