HIFK:n vuodet yhtä tuskaa – toiminnasta unohtui realismi

Kuva: Fotolia

Kuva Fotolia

HIFK on ollut isoissa talousvaikeuksissa sen jälkeen, kun nousi 2015 Veikkausliigaan. Kiinalaisrahoitus ei toimintamallin takia kelvannut.

JALKAPALLO HIFK:n putoaminen Veikkausliigasta sinetöityi sunnuntaina joukkueen hävittyä Vaasassa VPS:lle maalein 0-4. Mitään dramatiikkaa ottelussa ei ollut, sillä HIFK:n viime aikojen surkeuden valossa putoaminen näytti pidemmän aikaa väistämättömältä.

Viimeisissä neljässä ottelussaan HIFK on päästänyt 17 maalia. Se on pääsarjatasolla karmea määrä.

HIFK:n päävalmentajaksi huhtikuussa pestattu Mixu Paatelainen menetti otteensa joukkueestaan viimeistään syyskuun alussa koettuun Stadin derbyn tappioon. Paatelainen epäonnistui tehtävässään pahasti, eikä yllättävää ole, että hän väistyy tämän kauden jälkeen.

Mutta yksin kaikkea ei voi vierittää Paatelaisen niskoille. Yhtä lailla syyllinen HIFK:n tämän kauden romahdukseen on seuran ex-urheilutoimenjohtaja Mika Lönnström. Hän epäonnistui joukkueen kokoamisessa.

Ennen kaikkea Lönnström epäonnistui päävalmentajan rekrytoinnissa. Hän pestasi HIFK:n päävalmentajaksi viime talvena Bernardo Tavaresin, joka huhtikuussa lähti Suomesta Portugaliin koti-ikävään vedoten. Seuraavalla viikolla Tavares sai kuitenkin valmentajapestin Indonesiasta, joten se siitä ”koti-ikävästä”.

Sitten keväällä Lönnström jäi sairauslomalle. Elokuussa varmistui, ettei hän enää jatkaisi HIFK:n palveluksessa.

Lönnström teki 2021 HIFK:ssa hyvää työtä kasattuaan joukkueen, joka Veikkausliigan pienimmällä budjetilla sijoittui kuudenneksi. Tempun toistaminen ei sitten enää onnistunut. Vuosi 2022 oli todellinen mahalasku.

Lönnströmin puolustukseksi voi sanoa, että hän teki töitä todella haastavissa olosuhteissa. HIFK oli syksyllä 2021 konkurssikypsä ja pelastui ainoastaan Heikki Pajusen rahoituksella.

Virheitä tekevät kaikki ja Lönnström olisi saanut synninpäästön jo seuran vaikean tilanteen takia. Elokuussa Helsingin Sanomien ja Hufvudstadsbladetin haastattelussa Lönnström kuitenkin mustamaalasi HIFK:n hallitusta ja vieritti epäsuorasti vastuuta urheilullisesta alamäestä muille tahoille.

HS:n ja HBL:n jutuista sai vaikutelman, että Lönnström olisi ollut jonkinlainen uhri. Journalistisen tasapuolisuuden vuoksi olisi ollut hyvä antaa sanaa myös toiselle osapuolelle.

Paatelaisen tapauksessa Lönnströmillä ei vastuuta ollutkaan, mutta HIFK:n ongelmia hän oli kylvänyt sitä ennen pahoilla epäonnistumisillaan. Katastrofille oli jo asetettu suora syöksyasento, jota Paatelainen ei kyennyt korjaamaan.

HIFK:lla seitsemän vuoden tuska

HIFK palasi pääsarjatasolle 2015 pelattuaan alemmilla sarjatasoilla 43 vuoden ajan. Nousuprosessi oli seuraorganisaatiolle liiankin nopea. Urheilullisesti joukkue ylitti odotukset, mutta seuraorganisaation sopeuttaminen pääsarjatasolle ei onnistunut.

HIFK putosi Veikkausliigasta kauden 2017 jälkeen, mutta teki paluun 2019. Silloinkin kassa oli tyhjä.

Apuun tuli kiinalaisliikemies Lucas Jin Chang. Hän toi rahaa, mutta toimintamalli ei HIFK-faneja eikä seuran taustaorganisaatiota miellyttänyt. Kiinalaiselle HIFK olikin ”farmijoukkueena” väline pelaajakauppabisneksille, jota hän oli tanskalaisessa Vejlessa harjoittanut menestyksekkäästi.

Sukset menivät kahden kauden jälkeen lopulta ristiin ja kiinalainen poistuikin HIFK:sta kauden 2020 jälkeen. Jin Changin aikana HIFK teki tappiota 545 000 euroa 2019 ja peräti 740 000 euroa koronan sotkemalla kaudella 2020.

Kausi 2021 toi HIFK:lle ilman kiinalaisen rahoitusta kuudennen sijan, vaikka seuralla oli koko sarjan pienin pelaajabudjetti. Taloudellisesti seuran taustayhtiö teki kuitenkin 640 000 euron liikevaihdolla 525 000 euron tappion, mihin osaltaan vaikutti tietysti koronakriisi.

Pajusen rahoituksella HIFK siis saatiin pelastettua viime talvena, mutta liian optimistinen budjetti, jossa esimerkiksi ei oltu huomioitu Lönnströmin johtaman urheilutoiminnan piilokuluja, ajoi seuran pian uudelleen konkurssin partaalle. Pajusella ei ollut enää lisärahoitusta tarjolla.

Kesällä alkanut uusi pelastusoperaatio piti HIFK:n vielä pinnalla. Nyt luvassa on seuran toimintaan kuitenkin merkittäviä muutoksia.

HIFK hakee ensi kaudella vauhtia Ykkösestä. Siellä edetään periaatteella, ettei seura kuluta enempää kuin tienaa.

Tämä olisi pitänyt tajuta HIFK:ssa jo 2015, kun seura nousi Veikkausliigaan. Maltillisemmalla kulurakenteella olisi ollut paremmat edellytykset pitkäjänteisemmälle toiminnalle, mutta seurassa mentiin vuosikausia ”perse edellä puuhun”.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Farssimaisen kauden pelannut HIFK putoaa sarjasta – KTP tilalle

Kommentoi Facebookissa