JALKAPALLO Jos päätelmiä tehdään organisaation resursseista, on keskiviikkona alkavalla Veikkausliigan kaudella vain yksi selkeä mestarisuosikki. HJK on 1,6 miljoonan euron pelaajabudjetillaan ylivoimaisesti Suomen rahakkain jalkapalloseura. Yksikään toinen seura ei riko pelaajabudjetissaan edes miljoonan euron rajaa.
HJK on itse asiassa dominoinut budjeteissa suomalaista jalkapalloa koko 2010-luvun ajan. Maailmantalous joutui loppuvuodesta 2008 finanssikriisiin, josta elpyminen kesti Suomessakin vuosikymmenen ajan. Finanssikriisi moukaroi myös suomalaista pääsarjajalkapalloilua, mutta HJK vastasi haasteeseen kehittämällä organisaatiotaan varsin onnistuneesti.
HJK:n menestys voidaan lukea pitkälti kahden miehen ansioksi. Puheenjohtaja Olli-Pekka Lyytikäinen on varmistanut organisaatiolle vakaan toimintaympäristön. Toimitusjohtaja Aki Riihilahti on puolestaan vastannut organisaation kehittämisestä.
Taloudellisten tunnuslukujen valossa HJK teki Riihilahden komennossa 2010-luvulla mahtavaa jälkeä. Seura teki vuodesta toiseen positiivisia tuloksia ja jakoi jopa osinkoja. Jatkuvat väitteet siitä, ettei suomalaisessa jalkapallobisneksessä olisi potentiaalia, osoittautuivat perusteettomiksi.
Tosin Veikkausliigan ottelutapahtumilla HJK ei voittoa tehnyt, vaan valtaosa tapahtumien tuloista tuli kansainväliseltä puolelta. Vuonna 2014 Olympiastadionilla järjestetty näytösottelu FC Barcelonaa vastaan sekä HJK:n pääsy Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen toivat HJK:lle sievoisia tuloja. Eurooppa-liigan paikasta HJK kuittasi Euroopan Jalkapalloliitolta UEFA:lta muhkeita bonuksia.
HJK:n taloudellinen menestys perustui pitkälti onnistuneisiin pelaajakauppoihin. Kolumbialaisen Alfredo Morelosin kauppaaminen Glasgow Rangersiin 2017 oli yksi esimerkki HJK:n pelaajabisneksen täysosumista.
Urheilullisella puolella HJK:n tähtihetki osui syksyyn 2014, kun joukkue selviytyi Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen. Tuolloin puhuttiin, että HJK:ssa olisi ainesta pohjoismaiseksi huippuseuraksi.
Kuuden vuoden takaisen loisteliaan syksyn jälkeen kehitystä ei kuitenkaan tapahtunut. Europeleissä HJK kulki kesäisin pettymyksestä toiseen. Kotimaassakin peli töksähteli, eikä HJK voittanut 2015 ja 2016 edes Suomen mestaruutta.
Juttuvinkki: Sami Hyypiä – aliarvostettukin suomalaisen urheilun supertähti
Viime vuonna HJK alisuoritti eeppisesti. Päävalmentaja Mika Lehkosuo ehti olla pestissään viiden vuoden ajan, kunnes sai toukokuussa 2019 potkut.
Joukkueenrakennus epäonnistui. Lehkosuon tilalle RoPSista pestattu Toni Koskela ei kesken kauden saanut pakettia enää toimimaan. HJK ei saavuttanut edes europelipaikkaa.
Lehkosuo olisi kannattanut erottaa jo 2016, kun HJK toisena perättäisenä kautena jäi vaille mestaruutta. Mestaruuden HJK voitti 2017 ja 2018, mutta menestys pohjautui myös apuvalmentaja Jose Riveiron osaamiseen. Kun Riveiro kauden 2018 jälkeen lähti Turun FC Interiin, oli pakka sekaisin.
Riihilahti otti viime vuosikymmenen alkupuolen menestyshuumassa liikaakin vastuuta joukkueenrakennuksesta. Vaikka moni pelaajakauppa auttoi HJK:n positiiviseen taloudelliseen tulokseen, tuli hankinnoissa paljon hutejakin.
Vuoden 2019 eeppinen epäonnistumien pakotti Riihilahden tunnustamaan tosiasiat. Pelaajahankintojen osalta organisaatiota on kehitetty.
Riihilahden asema on HJK:ssa ollut tukeva ennen kaikkea taloudellisen menestyksen ansiosta. Viime vuonna seura teki kuitenkin ensimmäisen tappiollisen tuloksensa aikoihin. Miinusta tuli taloudellisella puolella 334 000 euroa.
Koronapandemian takia vuosi 2020 ei lupaa taloudellisella puolella hyvää HJK:lle ei muillekaan seuroille. Yleisörajoitukset ovat voimassa syyskuun loppuun.
Pelaajakaupoilla rahastamisen osalta tilanne on haasteellinen, kun pandemian takia markkinat ovat maailmalla täysin sekaisin. HJK ei ole mukana myöskään europeleissä, joista tulisi mukavia bonustuloja. Ei tarvitse olla kummoinen talousanalyytikko ennustaakseen, että HJK:n käynnissä olevasta tilikaudesta tulisi tappiollinen.
Urheilullisella puolella HJK:n tilanne näyttää kuitenkin hyvältä. Suomen Cupin välierässä HJK voitti viime lauantaina FC Hakan 3-2 ja eteni finaaliin, jossa kohtaa FC Interin 3. lokakuuta.
Viime vuonna HJK:n pelillinen syöksy oli pääteltävissä jo Suomen Cupin heikosta menestyksestä. Nyt tilanne näyttää Cup-otteluiden perusteella päin vastaiselta.
Eurooppalaisessa jalkapallossa toimintaympäristö on muuttunut 2021 radikaalisti. HJK voi kuitenkin hyötyä tilanteesta.
Jalkapallon suosio kasvaa Suomessa ja Suomen toimintaympäristössä lajilla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Muissa Euroopan maissa, joissa jalkapallo on ykköslaji, futismarkkinat laskevat ainakin tilapäisesti.
HJK:lla onkin mahdollisuuksia kuroa Euroopan eroa umpeen, jos Riihilahti on tehtäviensä tasalla. Kenties 2020-luvulla HJK voisi olla europelien lohkovaiheessa vakiovieraana.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Veikkausliigan seurojen budjeteissa isoja eroja – yleisörajoitukset syövät tuloja
Kommentoi Facebookissa