Hoivakohun keskellä olevan yhtiön jäljet johtavat veroparatiisiin – nyt irtisanoutui Esperin toimitusjohtaja

Irtisanoutuneen Marja Aarnio-Isohannin johtama Esperi tarjoaa Helsingissä asumispalveluja muun muassa lippulaivassaan Tilkassa, entisessä sotilassairaalassa.

Irtisanoutuneen Marja Aarnio-Isohannin johtama Esperi tarjoaa Helsingissä asumispalveluja muun muassa lippulaivassaan Tilkassa, entisessä sotilassairaalassa. (Kuva Esperi)

Minkälainen yhtiö jopa 200 kunnan kanssa yhteistyötä tekevä 8000 asukaspaikan Esperi oikein on?

TALOUS Hoiva- ja terveyspalveluyhtiö Esperi Care on ollut otsikoissa Kristiinankaupungin Hoivakoti Ulrikan tapahtumien johdosta, kun Valvira poikkeuksellisesti päätti keskeyttää hoivakodin toiminnan välittömästi. Taustalta paljastui vakavia, välittömään asiakasturvallisuuteen viittaavia yhteydenottoja.

Valviran päätöksessä viitataan esimerkiksi epäiltyyn hoitovirheeseen, jolla olisi yhteyttä kuolemantapaukseen. Hoivakodin asiakas olisi kaatunut kaksi kertaa, mutta vietiin sairaalaan vasta toisen kaatumisen jälkeen. Asiakas menehtyi pian sairaalaan saapumisen jälkeen.

Uusimpana käänteenä yhtiön toimitusjohtaja Marja-Aarnio Isohanni on irtisanoutunut tehtävästään. Hän sanoo keskittyneensä liikaa yhtiön kasvuun ja kannattavuuteen, jolloin henkilöstöasiat ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

– Kristiinankaupungin Hoivakoti Ulrikan väitettyä kuolemantapausta olemme selvittäneet perin pohjin, eikä selvityksemme pohjalta ole löytynyt raporttia tai pyydettyä selvitystä tällaisesta. Lähtöni yhteydessä haluan sanoa tämän, Aarnio-Isohanni kertoo.

Minkälainen yhtiö jopa 200 kunnan kanssa yhteistyötä tekevä 8000 asukaspaikan Esperi oikein on? Esperi Care syntyi Suomen Punaisen Ristin sairaankuljetus- ja turvapuhelintoiminnasta, kun SPR päätti yhtiöittää tappiollisen liiketoiminnan vuonna 2001. Esperin nimikin tulee lyhenteestä SPR.

Toimitusjohtajaksi kutsuttiin Marja Aarnio-Isohanni, ja kun SPR halusi vuonna 2004 laajentaa omistuspohjaa, liiketoiminnan voitolliseksi nostanut Aarnio-Isohanni osti yhdessä muun johdon kanssa osuuden. Helsingin Sanomien mukaan hänen osuutensa oli tuolloin 13 prosenttia.

Vuonna 2006 pääomistajaksi tuli sijoitusyhtiö Unicus. Unicus myi 76 prosenttia yhtiöstä vuonna 2010 pääomasijoittaja Capmanille, omistajaksi tuli myös työeläkeyhtiö Etera. Capman puolestaan myi Esperin vuonna 2016 brittiläiselle sijoitusyhtiölle Intermediate Capital Groupille sen hallinnoimien rahastojen kautta. Eteran alle viiden prosentin omistus siirtyi Ilmariselle eläkeyhtiöiden fuusioituessa ja myös yhtiön toimivalle johdolle jäi omistusta.

Capmanin saamaksi velattomaksi hinnaksi on uumoiltu 220 miljoonaa euroa. Huonosti ei kaupassa käynyt myöskään toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohannille. Hänen osuutensa myynnistä oli 5,2 miljoonaa euroa pääomatuloja kyseisenä vuonna.

Nykyinen pääomistaja, kansainvälinen sijoitusjätti ICG pitää pääkonttoriaan Britanniassa. ICG:llä on lähes 30 miljardin euron omistukset, joita se junailee lukuisten veroparatiisiyhtiöiden avulla, muun muassa Luxemburgin kautta. ICG:llä on veroparatiisiyhtiöitä myös Cayman-saarilla, Jerseyn saarella sekä Irlannissa.

Esperin emoyhtiö on Suomessa Esperi Care Holding, joka ei ole viime vuosina maksanut lähes lainkaan veroja Suomeen. Ensimmäinen syy on Esperi Caren huima kasvuvauhti. Kauppalehden mukaan Esperin keskimääräinen vuosikasvu on vuosituhannen vaihteesta lähtien ollut 69 prosenttia vuodessa. Vuoden 2017 tilinpäätöksessä Esperin liikevaihto kasvoi 54 prosenttia aina 213 miljoonaan euroon, yhtiöllä on velkaa liki liikevaihdon verran.

Toinen merkittävä syy on konsernin sisäiset lainat. ICG on myöntänyt luxemburgilaisen holdingyhtiön kautta Esperille yli 40 miljoonan euron lainat, joiden korot vaihtelevat kuuden ja peräti 15 prosentin välillä. Näin Esperi Caren emoyhtiön 7,9 miljoonan euron liikevoitto vuonna 2017 saatiin yhdeksän miljoonaa euroa tappiolliseksi tulokseksi, kun rahoituskulut olivat yli 16 miljoonaa euroa.

Samaa kuviota käytti toinen brittiläinen pääomasijoittaja Bridgepoint Terveystalon rahoituksessa, kunnes se myi yhtiön toiselle pääomasijoittajalle EQT:lle. Brittiläinen ICG onkin pystynyt itse maksamaan viimeisimmältä tilikaudeltaan osinkoja yli 90 miljoonaa euroa.

Huolimatta kritiikistä hoivapalvelun tasoa kohtaan, Esperi sai vielä toukokuussa 2018 laatusertifikaatin osoituksena laadukkaasta ja tehokkaasta toiminnasta. Näin ISO 9001 -laatusertifikaatin myöntämisestä Esperin laatujohtaja:

”Esperi on alusta saakka panostanut laatuun. Usein hoivakodeissa laatua parantavat asiat ovat arjen pieniä tekoja, tapoja tehdä asioita paremmin ja tehokkaammin. Kustannustehokkuus on edellytys alalla toimiville yrityksille, mutta asiakaskokemuksen merkitys tulee kasvamaan valinnanvapauteen siirryttäessä. Laatu on tärkeä osa asiakaskokemusta ja sen kehittäminen jatkuu meillä vahvana jatkossakin.”

Esperin odotukset jatkuvasta kasvusta ovat suuret, etenkin toivotun sote-uudistuksen ja yhtiön mainitseman valinnanvapauden johdosta. Yhtiö onkin kirjannut emoyhtiönsä tilinpäätökseen liiketoimintanäkymiään seuraavasti:

”Esperi näkee mahdolliset tulevat lainsäädännölliset muutokset liittyen valinnan vapauteen sekä järjestämisvastuuseen pääosin liiketoimintaan positiivisesti vaikuttavina.”

Terveysjättien voimallinen Suomen markkinoiden haltuunotto on herättänyt kritiikkiä. Kuin sattumalta samaan aikaan hoivakohun kanssa ruotsalainen hoivapalveluyhtiö Humana ilmoitti ostaneensa suomalaiselta terveyspalveluyhtiö Coronarialta sen hoivapalvelut eli Coronaria Hoivan. Kaupan yritysarvo on 71 miljoonaa euroa ja se vaatii vielä Suomen kilpailuviranomaisen hyväksynnän.

Lue myös: Miljardien sote-markkinoilla mellastavat terveysjätit ovat nyt kauppatavaraa – jäljet johtavat myös veroparatiiseihin

Kommentoi Facebookissa