Illanvirkut liikkuvat muita vähemmän – iltavirkut miehet myös istuvat aamuvirkkuja enemmän

LIIKUNTA Keski-ikäiset iltavirkut miehet ja naiset liikkuvat aamuvirkkuja ikätovereitaan vähemmän. Iltavirkut miehet myös istuvat aamuvirkkuja enemmän, tuore oululaistutkimus osoittaa. Tutkijoiden mukaan ihmisten yksilöllinen vuorokausirytmi tulisi huomioida liikunnanohjauksessa nykyistä paremmin.

Ihmiset voidaan jakaa sisäisen vuorokausirytmin perusteella aamu-, päivä- ja iltatyyppeihin. Nimensä mukaisesti suorituskyvyn ja vireystilan huippukohta osuu aamuun, iltaan tai näiden välimaastoon.

Tutkimus osoitti, että päivittäisen liikkumisen ero iltatyyppien ja aamutyyppien välillä vastasi miehillä yli puolen tunnin ja naisilla noin 20 minuutin kevyttä kävelylenkkiä päivittäin. Iltatyypin miesten keskimääräinen päivittäinen istumisaika oli yli 30 minuuttia suurempi kuin aamutyyppisillä miehillä.

Juttuvinkki: Tappavalta aivoverenkierron häiriöltä on helppo suojautua – jo puoli tuntia kevyttä liikuntaa viikossa auttaa

Tutkimus on osa TtM Laura Nauhan Oulun yliopistossa ja ODL Liikuntaklinikalla tehtävää väitöskirjatyötä. Tutkimuksessa selvitettiin kronotyypin eli sisäisen vuorokausirytmin ja fyysisen aktiivisuuden sekä istumiskäyttäytymisen yhteyksiä keski-iässä.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden kohorttia. Yhteensä 2239 kohorttiin kuuluvaa miestä ja 2917 naista osallistui seurantatutkimukseen 46 vuoden iässä. Osallistujien fyysistä aktiivisuutta ja istumisen määrää mitattiin ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan. Kronotyyppi määritettiin kyselyn perusteella.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että iltavirkuilla on muita useammin psyykkisiä ja fyysisiä oireita ja sairauksia. Aiemmin on saatu myös viitteitä siitä, että iltatyypit liikkuvat vähemmän ja istuvat enemmän. Nyt julkaistu tutkimus on kuitenkin ensimmäinen laaja väestötutkimus, jossa käytettiin aktiivisuusmittaria tutkittavien liikkumisen seuraamiseen ja jossa miehiä ja naisia tutkittiin erikseen.

Tutkimus tehtiin Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan yhteistyönä. Tutkimusta ovat rahoittaneet Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Juho Vainion Säätiö.

Lue myös: Suomalaislapset ovat liikuntataidoiltaan Euroopan kärkeä – oppivat lähes entisaikojen malliin