MARS-MÖNKIJÄ Ensi vuoden heinäkuussa avaruuteen laukaistavan mönkijän viimeistely on käynnissä. Testeihin osallistuvat myös Ilmatieteen laitoksen tutkijat.
Kalifornian Pasadenassa sijaitsevassa NASA:n laboratoriossa – Jet Propulsion Laboratory JPL – valmistellaan kuumeisesti Mars 2020 -mönkijää. Koko mönkijä tieteellisine mittalaitteineen on koottu, ja sille tehdään viimeisiä, tärkeimpiä ympäristötestejä. Ilmatieteen laitos on toimittanut mönkijään paine- ja kosteusmittalaitteet osana laajempaa MEDA-mittalaitepakettia.
Ryhmäpäällikkö Maria Genzer sekä tutkimusinsinööri Maria Hieta Planeettatutkimus ja avaruusteknologia -ryhmästä ovat paikan päällä Pasadenassa ja osallistuvat testien tekoon. Heillä on mukanaan Ilmatieteen laitoksen tarkka painemittari, jonka lukemiin MEDA-painemittarin lukemia verrataan.
– Näin saadaan tehtyä toiseksi viimeinen korjaus mittarin kalibraatioon, jotta Marsin pinnalla päästään mahdollisimman hyvään tarkkuuteen. Viimeinen korjaus tehdään avaruuden tyhjiössä lennolla kohti Marsia, kertoo Maria Genzer.
Mönkijä on suljettu jättimäiseen painekammioon, jossa se altistetaan avaruuslentoa ja Marsin pintaa vastaaviin lämpötila- ja paineolosuhteisiin. Näissä tarkistetaan, että mönkijä ja jokainen yksittäinen tieteellinen mittalaite toimivat.
Työskentely laboratoriossa on vaativaa ja äärimmäisen tarkkaa. Jokaiselle testeihin liittyvälle toiminnolle on suunnitelma ja kirjallinen proseduuri, joiden suorittamista seuraa yleensä NASA:n laadunvalvoja. Yhden venttiilin avaamiseen saatetaan tarvita neljä henkilöä ja radioyhteys valvomoon.
– Ulkomaalaisina vieraina olemme jatkuvasti paikallisen saattajan valvonnassa ja voimme työskennellä vain tietyissä huoneissa. Valitettavasti kuvien ottaminen on kiellettyä lähes kaikkialla. Itse mönkijän olemme nähneet vain vilaukselta ennen painekammion oven sulkemista, kertoo Maria Hieta.
Maan ilmakehä ja Marsin kaasukehä muistuttavat käyttäytymiseltään toisiaan. Marsin kaasukehän tutkimus kehitettyjen mittalaitteiden avulla auttaa oppimaan uutta myös maapallosta ja sen ilmakehästä. Tutkimusalaa kutsutaan vertailevaksi planeettatutkimukseksi.
MEDA:n paine- ja kosteusmittalaitteet perustuvat Vaisala Oyj:n teknologiaan ja niiden kehitykseen ovat lisäksi osallistuneet Skytron Oy, Insinööritoimisto Peura Oy ja Talvioja Consulting Oy.
Lue myös: Suomalaistutkijat kehittävät osia avaruusaluksiin 3D-tulostimella – tavoitteena keveys ja nopeus
Kommentoi Facebookissa