Jään paksuus vaihtelee petollisesti koko maassa – viisi senttiä teräsjäätä kantaa yhden ihmisen

Jäälle satava lumi hidastaa teräsjään paksuuntumista ja hankaloittaa heikon jääalueen näkemistä.

Jäälle satava lumi hidastaa teräsjään paksuuntumista ja hankaloittaa heikon jääalueen näkemistä. (Kuva Janne Rautanen/ SVK)

Suomen Vapaa-ajankalastajat muistuttaa, että pilkkimään menoa on syytä harkita nyt tarkkaan.

JÄÄPEITE Viime viikon pakkassään myötä ainakin pienimmät järvet myös Etelä- ja Lounais-Suomessa ovat saaneet yhtenäisen jääpeitteen. Koko maan vesistöjen jää on kuitenkin 10–30 senttiä ohuempaa kuin tavallisesti tähän aikaan.

Suomen Vapaa-ajankalastajat kehottaa pilkkijöitä harkitsemaan tarkkaan jäälle menoa. Ainakin eteläisemmässä Suomessa on syytä vielä odotella jäiden vahvistumista. Jäät ovat normaalia ohuempia erityisesti Etelä-Suomessa.

Vesistöjen jäänpaksuus myös vaihtelee huomattavasti pienelläkin alueella. Lisäksi jäälle satava lumi hidastaa teräsjään paksuuntumista ja hankaloittaa heikon jääalueen näkemistä. Viime päivinä on jouduttu pelastamaan vedestä kymmeniä ihmisiä, joiden alta jää on pettänyt.

Viranomaiset kehottavatkin kansalaisia toistaiseksi välttämään jäälle menoa, ellei sen kestävyydestä ole täyttä varmuutta. Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Janne Rautasen mukaan melko luotettava merkki jään kestävyydestä on, jos siellä on jo muita liikkujia.

– Silloinkin pitää varsinkin vesistöä huonosti tuntevan olla kuitenkin tarkkana, sillä liikkeellä ollaan ehkä ennestään tutuilla paikoilla ja jää on muualla vielä heikkoa, hän korostaa.

Juttuvinkki: Kymmenkunta putosi eri puolilla Suomea heikkoihin jäihin – ”Reippailut kannattaa suorittaa mieluummin vaikka metsässä”

Rautanen suosittelee jäälle lähtevän varusteeksi tuuraa tai piikkipäistä keppiä, jolla jään paksuuden voi tarkistaa etukäteen.

– Jos jää on esimerkiksi alle viisisenttistä, keppi menee siitä helposti läpi. Pilkillä ollessa kaira sopii tietysti tähän tarkoitukseen ja jään paksuuden voi varmistaa myös testireikiä kairaamalla, hän opastaa.

Rautanen korostaa, että jäällä ollessa on syytä jatkuvasti tarkkailla ympäristöään ja välttää vaaranpaikkoja, kuten muun muassa virtaisia salmia ja purojen, jokien sekä viemäreiden laskualueita.

– Tänä talvena virtaukset ovat suuren vesimäärän vuoksi kovia, mikä selittää jäänpaksuuden suurta vaihtelua. Esimerkiksi Pirkanmaalla Pyhäjärvellä virtapaikoissa jäätä ei ole juuri lainkaan. Jään muodostumisen aikaan lumiset kohdat ovat jäätyneet muuta aluetta hitaammin, ja niissä jää on vielä ohutta, hän varoittaa.

Ennen kuin lähtee jäälle, on varmistettava, että se kestää. Rautanen vertaa, että vasta viisi senttiä paksu teräsjää kantaa yhden ihmisen painon, mutta moottorikelkka vaatii 15 senttiä ja henkilöauto 15-20 senttiä teräsjäätä. Moottorikelkalla ja muulla liikkuvalla ajoneuvolla jäällä ajettaessa kantavuuteen vaikuttaa jään vahvuuden ohella myös jään alla syntyvä veden aaltoliike.

Jään pettämisen varalta jäänaskalit on aina pidettävä kaulalla. Myös hälytyspilli ja heittoköysi on hyvä pitää mukana. Paras turvavaruste on kuitenkin kaveri, liikkuu sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa.

Vasta 15–20-senttinen jää kantaa puolestaan ihmisjoukon. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta tarvittaessa osataan kaivata.

Lue myös: Synkkä vuosi jäihin hukkumisissa – ”Talvet ovat lämpenemään päin, joten kalenteriin ei voi luottaa”

Kommentoi Facebookissa