KORVAMATO Musiikin soiminen päässä on tavanomainen muisti-ilmiö, joka on yhteydessä ympäristön ärsykkeisiin. Se on hyvin yleistä mutta aiheuttaa haittaa harvalle. Korvamatojen ilmaantumiseen ja niiden taltuttamiseen voi yrittää vaikuttaa omalla toiminnallaan.
Musiikin päässäsoimisesta puhutaan tiedemaailmassa myös tahdosta riippumattomana musiikinkuvitteluna. Aina korvamadon torjunta ei onnistu, mutta siihen on käytettävissä toimivia sopeutumiskeinoja. Näihin tuloksiin päätyi Lassi A Liikkanen, jonka väitöstutkimus tarkastetaan Helsingin yliopistossa.
Liikkasen mukaan musiikin päässäsoiminen on ainutlaatuinen muisti-ilmiö, joka poikkeaa muista tahdosta riippumattoman muistin lajeista. Se on ihmisen tiedonkäsittelyn yleismaailmallinen piirre, jota ei voida erottaa muusta musiikillisesta tiedonkäsittelystä.
– Ilmiö on havaittavissa monien ihmisten arkielämässä, vaikka siihen useimmiten kiinnitetään huomiota vain satunnaisesti. Huomio kiinnittyy erityisesti ilmiön pitkittyessä tai episodin sisältäessä ei-toivottua musiikkia, Liikkanen pohtii.
Väitöksessä otetaan kantaa useisiin aihetta koskeviin kysymyksiin: kuinka yleistä päässäsoiminen on, miten se yleensä ilmenee ja millaiset tekijät vaikuttavat siihen. Liikkanen käsittelee myös kysymystä korvamatojen hillitsemisestä ja pysäyttämisestä. Hän esittelee erilaiset ratkaisut ja arvioi niiden vaikuttavuutta tutkimuksessa saatujen näyttöjen pohjalta.
Korvamadon ilmestymiseen vaikuttavat erilaiset ympäristötekijät. Jos henkilö kuuntelee paljon musiikkia, myös korvamato luikertelee useammin korvaan. Myös sukupuolella, iällä ja persoonallisuudella on merkitystä korvamatojen ilmestymiseen. Ihminen, jolla on neuroottisia taipumuksia, häiriintyy myös korvamadoista muita enemmän.
Ärsyttävää korvamatoa voi yrittää karkottaa siirtämällä keskittymisen muualle, sillä ilmiö liittyy tarkkaavaisuuteen ja tietoisuuteen. Korvamadon torjumista voi yrittää esimerkiksi kuuntelemalla muuta musiikkia. Erään tutkimuksen mukaan myös purukumin pureskelu vähentää korvamatojen esiintymistä.
Lassi A Liikkanen on koonnut yhteen vuodesta 2007 tekemänsä tutkimuksen tulokset ja yhdistänyt ne alan muuhun tutkimukseen. Liikkanen on ollut keskeisessä roolissa muokkaamassa musiikin päässäsoimisesta alalla kansainvälisesti tunnustettua tutkimusaihetta. Alan julkaisujen määrä on lisääntynyt 15 vuoden aikana muutamasta lähes 50:een.
TkT Lassi A Liikkanen väittelee Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 5. lokakuuta 2018. Väitöskirjan otsikkona on Involuntary Musical Imagery? Everyday but Ephemeral. Väitös kuuluu kognitiotieteen ja musiikkipsykologian alaan.
Lue myös: ”Vain elämää” oli renttu-Irwinin hitti – kohtalona dramaattinen keikkamatka
Kommentoi Facebookissa