MOOTTORIPYÖRÄILY Ratamoottoripyöräily oli 1970-luvun alun Suomessa hyvin suosittua. Imatralla järjestettiin MM-sarjan osakilpailuja ja useampi suomalainen kilpamoottoripyöräilijä teki kansainvälisen läpimurtonsa.
Ratamoottoripyöräilyn MM-sarjan luokissa Suomen ykköstähti oli turkulainen Jarno Saarinen. Hän siirtyi ammattilaiseksi lopullisesti 1971 ja voitti 250-kuutioisten maailmanmestaruuden 1972. Mestaruutensa Saarinen varmisti Imatralla.
Saarinen oli poikkeuksellinen lahjakkuus. Omaperäisellä ajotyylillään hän mullisti koko lajia.
Saarinen sai lempinimen Paroni. Hän oli sosiaalinen ja karismaattinen persoona. Eräänlainen suomalaisen stereotyypin vastakohta.
Ratamoottoripyörien 1970-luvun merkittävin tähti italialainen Giacomo Agostini on useaan otteeseen todennut Saarisen olleen kovin vastustajansa. Eikä Agostini ole ainoa vastaavaa arviota esittänyt Saarisen aikalaiskuljettaja.
Vuonna 1972 saavutettu maailmanmestaruus nosti Saarisen lajinsa tähtikategoriaan. Vuonna 1973 Saarinen voitti Floridassa arvostetun Daytona 200 -ajon ensimmäisenä eurooppalaisajajana. Ratamoottoripyörien MM-sarjassa hänen tavoitteenaan oli Yamahan tehdasajajana voittaa 1973 sekä 500-, 350- että 250-kuutioisten maailmanmestaruudet.
Saarinen voitti 1973 kuudesta ensimmäisestä startistaan viisi. Tarina sai kuitenkin tylyn päätöksen. Toukokuun 20. päivänä Monzassa hän sai 250-kuutioisten startissa surmansa.
Monzan Curva Grande -mutkassa oli öljyä, jota kisajärjestäjät eivät siivonneet pois. Renzo Pasolini kaatui Saarisen edessä, eikä Saarinen ehtinyt väistää. Molemmat menehtyivät.
Saarinen sai surmansa vain 27-vuotiaana. Hän oli juuri noussut huipulle ja elänyt suurta unelmaansa.
Arvoitukseksi jäi, miten monta mestaruutta Saarinen olisi voinut voittaa. Hänestä olisi saattanut tulla Agostinin tai Valentino Rossin veroinen kaikkien aikojen lajilegenda.
Suomessa Saarisesta olisi voinut tulla Lasse Virenin veroinen urheilulegenda. Ehkä nykyään kiisteltäisiin, kumpi oli merkittävämpi 1970-luvun urheilija, Viren vai Saarinen?
Saarisen tragedia järkytti suomalaisia. Moottoriurheilun vaarat aiheuttivat kriittistä keskustelua ja järkytyksen jälkeen Saarinen jäi hiljalleen unohduksiin.
Suomalaisajajia kilpaili ratamoottoripyöräilyssä huipulla vielä hetken aikaa Saarisen tragedian jälkeen. Teuvo Länsivuori voitti kahdeksan osakilpailua vuosien 1971-1974 aikana. Pentti Korhosen Jugoslavian osakilpailun 350-kuutioisten voitto 1975 jäi kuitenkin viimeiseksi suomalaisvoitoksi ennen vuotta 2005, jolloin Mika Kallio voitti 125-kuutioisissa neljä osakilpailua.
Suomalaiset menestyivät 1980-luvulla ja 1990-luvulla useissa moottoripyöräluokissa, kuten motocrossissa, endurossa ja trialissa, mutta ratamoottoripyörissä voittoja ei tullut. 1990-luvulla useampana kautena suomalaisia ei ollut MM-sarjassa edes mukana.
Saaristakaan ei 1980-luvun Suomessa moottoriurheilupiirien ulkopuolella paljoa muisteltu. 1990-luvulla hänen muistoaan palautettiin kuitenkin parrasvaloihin, kun italialainen F1-ajaja Jarno Trullikin kertoi saaneensa etunimensä Saarisen mukaan. Saarisesta tehtiin myös tv-dokumentteja.
Sittemmin Saarisen legenda on vain paisunut. Hän on saanut patsaan sekä Turkuun että Italian Petrignanoon. Saarisen mukaan on nimetty tie Turussa, Alastarolla sekä Italian Pesarossa.
Saarisen elämästä on tekeillä myös kansainvälinen tv-sarja. Sen on määrä saada ensi-iltansa 2021.
Moottoripyöräily on hyvin suosittua ympäri maailman. On aivan perusteltua pitää Saarista esimerkiksi Mika Häkkisen tai Kimi Räikkösen veroisena legendana.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Todella huonot olosuhteet ilman nopeusrajoituksia – näin syntyi Suomen ralli-ihme
Kommentoi Facebookissa