JOULUKUUSI Kempeleläinen Martti Luikku, 87, aloitti joulukuusikaupan vuonna 1982.
– Alussa möin vanhoista metsistä latvakuusia, mutta kysynnän kasvaessa istutin muutaman hehtaarin suuruiselle peltoalalle kuusentaimia ja ryhdyin kasvattamaan joulupuut itse. Näin voin vaikuttaa laatuun ja myös kokoon. Tarjolla täytyy olla monenkokoisia kuusia, parista metristä aina juhlalliseen viiteen metriin.
Luikku sanoo kuusenkasvatuksen olevan tarkkaa työtä.
– Kasvupaikan täytyy olla hyvän tiestön varrella ja avoin, sillä kuusi kaipaa paljon valoa. Maaperän tulee olla ravinnerikas, vettä sitova ja alueen vesitalouden muutenkin kunnossa. Lisäksi kuusen kasvattaminen joulupuuksi vaatii jatkuvaa seurantaa ja hoitoa.
Kempeleen kuusikauppias pitää tärkeänä, että myyntiin menevä kuusi on tuuhea, vihreä ja muodoltaan kaunis.
– Vihreys saadaan ravinteilla ja kartiomainen muoto leikkaamalla. Lisäksi pellolla kasvanut kuusi viihtyy hyvin myös sisällä.
Kuusikaupassa näkyvät myös trendit.
– Ennen suosittiin harvempia kuusia, mutta led-valojen aikakautena joulukuusen täytyy olla tuuheampi.
Kanadan vinkeillä alkuun
Martti Luikku on oppinut alansa salat kantapään kautta ja sanoo saaneensa parhaimmat vinkit kuusenkasvatukseen eräältä Kanadassa asuvalta tuttavaltaan.
– Haluan viedä opittuja taitoja myös eteenpäin, joten olin mukana perustamassa Joulupuuseuraa, jonka tärkeimpiin tehtäviin kuuluu kasvattajien opastaminen. Alalle tarvitaan uusia tekijöitä, sillä laatukuuselle on aina kysyntää. Lisäksi joulukuusi on tuote, joka kannetaan joka vuosi myös köyhään taloon.
Luikku myy sesonkiaikaan kuusia yli maakuntarajojen ja lahjoittaa vuosittain yhden kuusen myös Oulun yliopistolliseen sairaalaan lasten ja nuorten puolelle.
Ennen joulukuusen kasvattajaksi siirtymistään Martti Luikku teki reissuhommia.
– Olen tehnyt elämäntyöni rakennuspuolella ja liikettä riitti, sillä työkohteet, kuten silta-, voimala- ja kanavatyömaat sijaitsivat eri puolilla Suomea. Vapaa-aika kului kuitenkin metsässä, sillä olen aina tykännyt luonnosta.
Kuusenkasvatukseen Luikku siirtyi kuitenkin asteittain. Aluksi työn ohella ja myöhemmin päätoimisena eläkevirkana.
– Taustalla oli myös selkeät järkisyyt. Ajattelin, että eläkkeelle jäätyäni on suuri vaara, että keinutuoli vetää liikaa puoleensa. Toisekseen ajattelin, että joulukuusiharrastus on hyväksi myös jälkipolville. Pidin tärkeänä, että pojat oppivat tämän kautta sosiaalisia taitoja ja saavat tuntumaa myös itse liiketoimintaan. Alan jatkajia heistä ei kuitenkaan tullut, mutta hyviä taustavaikuttajia kuitenkin.
”Vetovoima ei himmene”
Kuusenkasvatus on Luikun mukaan pitkän tähtäimen bisnestä, sillä varsinkin alussa tilinvälit ovat pitkät.
– Kuusi kasvaa joulukuuseksi noin 10-12 vuodessa, kohteesta riippuen, joten alussa oli pakko käydä emännän lompakolla, kuusimies Luikku paljastaa naureskellen.
Kotimaiset kasvatetut laatukuuset ovat löytäneet joulukodin vuodesta toiseen ja myös Luikun joulupuilla on vahva asiakaskuntansa.
– Suomalaisen joulukuusen vetovoima ei ole himmentynyt, vaikka rinnalle on tullut niin muovisia kuin tuontikuusiakin. Se on se tuoksu, kauneus ja nostalgia, jotka saavat monet ihmiset palaamaan yhä uudelleen kuusikaupoille.
Koronasta johtuen Martti Luikku tekee tämän vuoden kuusikauppaa vain kotimyynnin kautta. Joulukuuset voi merkata myös ennen joulua ja hakea sitten myöhemmin pois.
- Haastattelu on julkaistu myös Meidän Suomi -lehdessä
Lue myös: Yllättävää mutta totta – joulukuusi voi lakastuttaa kukat
Kommentoi Facebookissa