Jyrki Järvilehto muistetaan rajuista kolareistaan – saavutti myös menestystä

Raju testionnettomuus romutti Jyrki Järvilehdon F1-unelmat.

Raju testionnettomuus romutti Jyrki Järvilehdon F1-unelmat. (Kuva AOP)

Jyrki Järvilehdon lupaava F1-ura katkesi 1994. Halvaantuminen oli rajussa testionnettomuudessa lähellä.

FORMULA 1 Jyrki Järvilehto on Suomen menestyneimpiä kilpa-ajajia. Hän on historian toinen Formula ykkösissä palkintosijan saavuttanut suomalaisajaja ja kaksinkertainen Le Mansin 24 tunnin ajon voittaja.

Menestyksistään huolimatta Järvilehto muistetaan Suomessa lähinnä vakavista onnettomuuksistaan. Raju kolari pilasi 1994 hänen F1-uransa, jolloin hän vihdoin oli päässyt kärkitalliin.

Vuonna 1966 syntynyt Järvilehto kilpaili kartingissa 1974-1986 voittaen viisi Suomen mestaruutta. Hän voitti 1986-1987 sekä Britannian että Euroopan Formula Ford -mestaruudet ja 1988 Britannian Formula 3 -sarjan mestaruuden.

Sadekelin taiturina tunnetun Järvilehdon lupaava ura sai lisänostetta, kun Keke Rosberg, vuoden 1982 F1-maailmanmestari, lopetti uransa 1986 ja rupesi hoitamaan Järvilehdon asioita. Rosberg sai hoidettua tälle 1989 Ferrarin testiajajan paikan sekä loppukaudesta pestin Onyxin F1-talliin.

Rosberg ideoi Järvilehdolle myös taiteilijanimen JJ Lehto. Suomessa nimelle lähinnä naurettiin, mutta ulkomailla kiiteltiin helpompaa kirjoitusasua ja ääntämistä.

Järvilehdon pääsy Formula ykkösiin oli Suomessa iso juttu. Keken jälkeen suomalaisia ei sarjassa ajanut 1987-1988, mutta laji oli Suomessa yhä parrasvaloissa. JJ Lehto nousikin Suomessa megajulkkiksen asemaan.

Onyxin auto oli kilpailukyvytön, mutta Järvilehto selvitti 1989 esikarsinnat kahdesti ja oli kauden päätöskilpailussa Australian Adelaidessa jopa pistesijassa kiinni, kunnes elektroniikka petti. Adelaidessa Järvilehto antoi näytteen sadekelin taidoistaan.

Kaudella 1990 Onyx muuttui Montverdi-talliksi, jonka omistajalle Peter Montverdille F1-tallin omistaminen oli enemmänkin egon pönkittämistä kuin rakkautta autourheiluun. Raha ei tahtonut riittää ja autokin oli armottoman kilpailukyvytön.

Kun Järvilehto ilmoitti medialle auton olevan roska, vastasi Montverdi julkisesti, että Järvilehto on itse roska. Montverdi-talli lopetti kesken kauden, mutta Järvilehto jatkoi uraansa.

Järvilehto ajoi Dallaran rakentamaa autoa käyttäneessä Scuderia Italia -tallissa kaksi kautta. Kohokohtana oli vuoden 1991 Imolan osakilpailu, jossa hän sijoittui kolmanneksi ja pääsi ruiskuttelemaan shampanjaa Ayrton Sennan ja Gerhard Bergerin seurassa.

Imolassa ajettiin sateen jäljiltä kuivuvalla radalla ja Järvilehdon märän kelin taidot tulivat hienosti esiin. Moni kärkitallin kuljettaja keskeytti edeltä, mutta Järvilehto antoi silti vahvan työnäytteen.

Imolan kisan jälkeen menestystä Scuderia Italia -tallissa ei enää tullut. Tämä johtui tallin heikosta kalustostakin. Rosberg sai neuvoteltua suojatilleen paikan kaudelle 1993 uudesta Sauber-tallista.

Sauberilla Järvilehto sijoittui 1993 Imolassa neljänneksi ja Etelä-Afrikan Kyalamissa viidenneksi. Tekniset ongelmat vaivasivat, mutta näytöt riittivät vakuuttamaan Benetton-tallin pomon Flavio Briatoren, joka päätti pestata Järvilehdon Michael Schumacherin tallikaveriksi.

Vuodesta 1994 piti tulla Järvilehdon läpimurtokausi. Toki Schumacher oli tallin ykköskuljettaja, mutta Järvilehdolla oli hieno mahdollisuus osoittaa nopeutensa kärkiautolla.

Ennen kauden alkua Järvilehto joutui Silverstonessa vakavaan testionnettomuuteen, jonka syy ei ole tiedossa. Järvilehdolta murtui kaksi selkänikamaa ja halvaantuminen oli vain milleistä kiinni.

Käytännössä onnettomuus tuhosi Järvilehdon F1-uran. Hän palasi puolikuntoisena tositoimiin vain paria kuukautta onnettomuuden jälkeen, mutta nopeus oli kateissa. Niskakivut äityivät liian koviksi. Kesällä Benetton hyllytti Järvilehdon ja otti tilalle Jos Verstappenin.

Syksyllä 1994 Järvilehto ajoi vielä neljä F1-kisaa. Hän tuurasi ajokiellossa ollutta Schumacheria kahdessa kilpailussa ja pääsi ajamaan myös Sauberia kauden päätöskilpailuissa. Tulokset jäivät vaatimattomiksi.

Testionnettomuutensa jälkeen Järvilehto olisi tarvinnut ainakin puolen vuoden sairasloman. Benetton halusi kuljettajansa kuitenkin nopeasti rattiin, koska maksoi tälle palkkaa. Hätiköinti ei lopulta palvellut kenenkään etua ja pilasi Järvilehdon F1-uran.

Seuraavalle kaudelle Järvilehto neuvotteli sopimuksesta takarivin tallin Pacificin kanssa, mutta rahoitus ei riittänyt sopimukseen. Sponsorirahaa olisi tarvittu miljoonia ja niillä Järvilehto olisi päässyt ajamaan sarjan surkeimmalla autolla.

Järvilehto siirtyi ajamaan Saksan DTM-vakioautosarjaa ja kilpaili myös Le Mansin 24 tunnin ajossa, jonka voittikin heti 1995 McLarenin kalustolla. Le Mansin hän voitti vielä toistamiseen 2005 ajettuaan silloin Audilla.

Järvilehto voitti myös American Le Mans -sarjan mestaruuden. Arvostetun Sebringin 12 tunnin ajon hän voitti kahdesti.

Menestystä riitti, mutta silti Järvilehdon kilpaurasta muistetaan Suomessa lähinnä romuttuneet F1-unelmat. Arvoitukseksi jäikin, miten nopea Järvilehto olisi terveenä voinut olla Benettonin autolla.

Schumacherin uudeksi tallikaveriksi pestattu Johnny Herbert voitti Benettonilla 1995 kaksi osakilpailua. Todennäköisesti Järvilehto olisi pystynyt samaan. Hänellä olisi voinut olla mahdollisuuksia nousta huipputallin ykköskuljettajaksi.

Vuoden 1994 onnettomuus ei jäänyt Järvilehdon ainoaksi. Ainoalla CART-formulasarjan kaudellaan 1998 hän ajoi Michiganin ovaalilla rajusti seinään. Ambulanssilla sairaalaan viety Järvilehto sai aivotärähdyksen ja loukkasi kylkensä.

Vuonna 2010 Järvilehto loukkaantui veneonnettomuudessa. Toinen veneessä ollut henkilö kuoli.

Käräjäoikeus tuomitsi Järvilehdon kahden vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, mutta hovioikeus vapautti hänet syytteistä äänin 2-1. Päätöksen perusteella ei ollut riittävää näyttöä, että Järvilehto olisi ollut veneen kuljettajana.

Vuonna 2017 Järvilehto kokeili kartingkisailua Vantaalla. Hän osui rengasvalliin ja joutui ambulanssikyydillä sairaalaan. Loukkaantuminen ei ollut kuitenkaan vakavampi.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Vuoden roskakuskiksi valittu Keke voitti maailmanmestaruuden – Suomikin muuttui

Kommentoi Facebookissa