KOLUMNI Oikeuskansleri Tuomas Pöysti sai työpöydälleen 14.7. 2020 kantelun, joka koski elinkeinoministerin Mika Lintilän menettelyä kaivoslain valmistelussa. Kantelun oli allekirjoittanut Jukka Leppänen, Pro Heinävesi -liikkeen kaivosaktiivi. Valitus on oiva esimerkki siitä, ketkä ohjaavat ja päättävät todellisuudessa eduskuntaan tuotavien lakien sisällöstä. Eduskunnasta on tullut valmiiksi valmisteltujen lakien kirjaamo.
Leppänen kirjoittaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten johtavan asiantuntijan Niklas Vartiaisen ja kaivosylitarkastajan Riikka Aaltosen olleen esteellisiä kaivoslain valmistelussa. Vartiainen on kantelun mukaan toiminut ennen siirtymistään ministeriöön Boreniuksen asianajotoimistossa, jossa hän oli valmistelemassa ministeriön tilaamaa selvitystä kaivoslain muutostarpeista. Borenius Oy on ollut aktiivisesti auttamassa kaivosteollisuuden toimivien yritysten etujärjestöä Kaivosteollisuus ry:tä. Sen edustajana lakivalmistelussa on ollut etujärjestön toiminnanjohtaja Pekka Suomela, joka on puolestaan entinen TEM:n kaivostarkastaja.
Työryhmän sihteerinä toiminut kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen on taas toiminut vuosikymmeniä kaivosyhtiöiden palveluksessa. Kantelun mukaan tarkastaja on todennut Vuorimiesyhdistyksen lehden haastattelussa, kuinka ”kaivosihmisillä on myös oma tiivis yhteisönsä, ja kun sinne pääsee, on kuin osa suurta perhettä. Sinä olet yksi ´meistä´”. Kaivoslain uudistamisessa lausuma on muuttunut todeksi.
Kantelija Leppäsen mukaan TEM on tarkoituksella jättänyt huomioimatta työryhmän jäsenten esteellisyyden. Tässä yhteydessä kantelija viittaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupien vastaavan johtajaan Erkki Kantolaan. Kantolan kohdalla Leppäsen mukaan esteellisyys syntyy sillä perusteella, että hän on työskennellyt kahteen otteeseen virkavapaansa aikana Agnico Eagle -yhtiön palveluksessa Kittilän kultakaivoksessa ja toiminut Suhangon kaivoshankkeen ympäristöpäällikkönä.
Kantelija ihmettelee, miksi kaivoslakityöryhmän jäseneksi ei kelvannut Kaivoslaki NYT -kansalaisaloitteen edustaja. Kansalaisaloite kaivostoiminnan suitsemiseksi oli saanut taakseen yli 60 000 kansalaisen äänet.
Oikeuskanslerin vastaus kaivoslaki työryhmän jäsenten esteellisyyteen oli kummallinen.
”Kantelustanne ilmenevien tietojen perusteella työryhmän jäsenten tai sihteeristön esteellisyyttä ei voida lähemmin arvioida.”
Sitä oikeuskansleri ei kerro, miksi ei voida lähemmin arvioida. Hän toteaa johtopäätöksessään, ettei asiassa ole havaittu työ- ja elinkeinoministeriön tai ministeri Lintilän menetelleen asiassa lainvastaisesti tai ylittäneen harkintavaltansa. Kansalainen voi vain ihmetellä, milloin sitten lainvalmistelijat ja virkamiehet ovat esteellisiä, jos ei tässä tapauksessa.
Tällä viikolla ratkaistaan uuden kaivoslain sisältö ja kaivosverokysymys hallituksen budjettiriihessä. Tammikuussa 2019 Helsingin Sanomien haastattelussa vihreitten Pekka Haavisto, vasemmistoliiton Li Andersson, keskustan Mika Lintilä sekä kokoomuksen Petteri Orpo kannattivat kaivosveroa ja pääministeri Sanna Marin totesi, kuinka ”luonnonvarojen kestävä käyttö on varmistettava kaivannaisten arvoon perustuvalla kahden prosentin kaivosrojaltiverolla”.
Jäämme odottamaan, antaako hallitus jatkossakin ulkomaisten kaivosyhtiöiden ryöstää maaperämme rikkauksia ilmaiseksi kaivoslakityöryhmän lobbauksen seurauksena.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Kaivosvero uhkaa vesittyä – Suomi on kaivosverotuksen kehitysmaa ja uhkaa siksi jäädä
Kommentoi Facebookissa