Kaivosteollisuuden arvostelu kiihtyy – ei ole järkevää lahjoittaa uusiutumattomia luonnonvaroja maamme rajojen ulkopuolelle

Vierailevan kolumnistimme mielestä kaivosyhtiöt ovat sortuneet vähättelemään kaivosten ympäristövaikutuksia. (Kuvituskuva Fotolia)

Kolumnistimme toteaa, että Lapin pinta-alasta lähes puolet on jonkin tason kaivostoiminnan aloittamisen kohteena.

KOLUMNI Kilpailu uusiutumattomista luonnonvaroista maailmalla kiihtyy, kun akkuteollisuuden kysyntä mineraaleihin kasvaa. Tässä tilanteessa ulkomaisten kaivosyhtiöiden sijoitustoiminta Suomeen on kasvanut, koska kaivosala pitää suomalaista ”löytäjä saa pitää maanalaiset rikkaudet” -periaatetta otollisena ja kannattavana kaivoksien perustamiselle. Seurauksena tästä on malminetsintälupien ja kaivosvarauksien räjähdysmäinen kasvu.

Tästä esimerkkinä on Lappi, jonka pinta-alasta lähes puolet on nyt jonkin tason kaivostoiminnan aloittamisen kohteena. Kaivosyhtiöiden innosta kaivoksiin kertoo paljon se, että ruotsalaiset haluavat etsiä arvometalleja Suomen suurimmasta luotomatkailukunnasta Inarista valtavalla alueella, joka rajoittuu Inarijärven rannoille.

Kaivoskiihkoissaan kaivosyhtiöt ovat sortuneet vähättelemään kaivoksien ympäristövaikutuksia. Viimeksi on paljastunut, kuinka AA Sakatti Mining Oy, monikansallisen Anglo Americanin omistama tytäryhtiö, on unohtanut Sodankylän Viiankiaavalle suunnitellun kaivoksen päästöistä sulfaattipäästöjä 11.600 tonnin vuotuisen määrän.

Samaan aikaan on syntynyt kymmeniä eri puolella Suomea toimivia kansalaisten yhteenliittymiä, jotka vastustavat kaivosteollisuutta – Kaivoslaki Nyt, Rajat Lapin kaivoksille, Sompion luonnonystävät, Saimaa ilman kaivoksia jne. Vastustajat ovat huolissaan oman elinympäristönsä tuhoutumisesta ja laajemmin kaivosteollisuuden aiheuttamista ympäristövahingoista. Liian monella paikkakunnalla ovat pikkuhiljaa vesistöt tuhoutuneet, kalakannat kuolleet sukupuuttoon, pohjavedet muuttuneet juomakelvottomiksi ja luonnon monimuotoisuus kärsinyt. Esimerkkinä entinen Talvivaara, nykyinen Terrafame, jonka kaivosseikkailusta on tullut miljardilasku suomalaisille veronmaksajille pieleen menneinä sijoituksina ja sen päälle aiheutuivat mittavat luontovahingot.

Kaivosteollisuuden vastustajien mielestä Suomi myy luonnonvarojaan ulkomaisille monikansallisille kaivosjäteille pilkkahintaan. Kaivosvero on tuotoltaan mitätön. Marinin hallitus arvioi uuden sähköveron tuotoksi 20 miljoonaa euroa vuodessa. Menetykset kaivosteollisuudelle korvattiin pitämällä kaivosyhtiöiden sähkövero tuetussa II veroluokassa, vaikka hallitusohjelmassa luvattiin kaivosten sähköveron siirto kireämpään sähköveroluokkaan I. Esimerkki Sodankylästä kertoo kaiken. Ruotsalaisen kaivosyhtiö Bolindenin omistama Kevitsan kaivos maksoi sähköveroa ja alvia yhteensä 0,3 miljoonaa, kun sodankyläläiset maksoivat samoja veroja yhteensä 35,8 miljoona euroa vuonna 2022.

Uusi kaivosmineraalivero astuu voimaan ensi vuoden alusta. Uusi vero on 0,6 prosenttia metallien päivittäisen markkinahintojen perusteella. Alun perin hallitus suunnitteli veroprosentiksi kahtatoista, mutta taipui kaivosteollisuuden ankaran lobbauksen seurauksena aleveroon. Kansainvälisessä vertailussa veroprosentti on mitätön. Näin päätti Marinin vihervasemmistohallitus.

Kaivosyhtiöt eivät maksa yhtiöveroa juuri lainkaan. Metallimalmikaivosyhtiöt maksoivat tuloveroa Suomeen vain 26,7 miljoonaa euroa vuosina 2015–2017. Kevitsan ja Kittilän kaivosyhtiöiden verosuunnittelulla on laskettu koituneen 49 miljoonan euron yhteisöveron menetykset Suomen valtiolle. Ruotsalainen Bolinden, Kevitsan kaivoksen omistaja, maksoi nolla euroa veroja vuosina 2012–2020 Suomeen verosuunnittelun tuloksena.

Viime vuosien eriväriset hallitukset ovat tarjonneet erinomaisen toimintaympäristön ulkomaisille kaivosjäteille ryöstää malmeja suomalaisilta. Onko Suomesta tulossa uusi Afrikan Kongo, jonka mittavat mineraalivarat hyödyntävät vain ulkomaisia sijoittajia? Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen entinen ylijohtaja Anni Huhtala on todennut julkisuudessa, ettei ole järkevää lahjoittaa uusiutumattomia luonnonvarojamme maamme rajojen ulkopuolelle. Olisiko kansalaisten korkea aika perustaa kansaliike ”Pelastakaa Suomi ulkomaisilta kaivosyhtiöiltä”.

Seppo Konttinen

Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.

Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.

  • EDIT 12.30: Korjattu Anni Huhtala VATT:n entiseksi ylijohtajaksi

Lue myös: Kansallisomaisuuden yksityistäminen jatkuu – halvalla on mennyt ja kohta menee entistäkin halvemmalla

Kommentoi Facebookissa