Kalaa viedään Suomesta entistä enemmän – mutta norjalainen lohi piti pintansa

KALASTUS Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 57 miljoonan euron arvosta vuonna 2016. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli peräti 19 miljoonaa euroa. Painon suhteen viennin määrä kasvoi kahdella miljoonalla kilolla 71 miljoonaan kiloon.

Tuonnin arvo oli puolestaan 398 miljoonaa euroa, ja siinä oli kasvua 21 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna tuontimäärä 101 miljoonaa kiloa pieneni 12 miljoonaa kiloa.

Ihmisravinnoksi kalaa vietiin 80 prosenttia tuotteista, mikä oli 90 prosenttia tuotteiden arvosta. Tärkeimmät ihmisravinnoksi viedyt tuotteet arvon mukaan olivat tuore kirjolohi ja lohi, tuore ja pakastettu silakka ja kilohaili sekä mäti ja mätituotteet.

Ihmisravinnoksi tuotujen tuotteiden osuus kokonaismäärästä oli 73 prosenttia ja tuonnin kokonaisarvosta 95 prosenttia.

– Määrä oli lähes sama kuin edellisvuonna, mutta arvo oli 34 miljoonaa euroa suurempi. Tärkeimpiä tuontituotteita olivat tuore kokonainen lohi ja kirjolohi, kalavalmisteet ja säilykkeet sekä katkaravut ja katkaraputuotteet, sanoo yliaktuaari Pentti Moilanen Luonnonvarakeskuksesta.

Vuonna 2016 lohen hinta maailmanmarkkinoilla oli ennätyskorkealla. Lohen hinta vaikuttaa myös kirjolohen hintaan.

Tärkeimmät maat viennin kokonaisarvon mukaan olivat Viro 21 miljoonalla eurolla, Tanska 12 miljoonaa euroa, Valko-Venäjä vajaa 8 miljoonaa euroa ja Latvia vajaa 5 miljoonaa euroa. Venäjälle ja Ruotsiin vietiin kalaa ja kalatuotteita noin kolmen miljoonan euron arvosta. Viennin arvo kaikkiin näihin maihin kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna.

Tärkeimmät maat tuonnin kokonaisarvon mukaan olivat Norja, josta kalaa tuotiin 197 miljoonan euron edestä, Ruotsi 72 miljoonaa euroa, Tanska 30 miljoonaa euroa ja Viro 17 miljoonaa euroa.