ELVYTYSRAHASTO Euroopan unionin elvytyspaketista vaaditaan kansanäänestystä, ja siitä tehty kansalaisaloite etenee eduskuntaan. Perussuomalaisten nuorisojärjestön jäsenien aloittama kannatusilmoituskeräys saavutti vain viidessä päivässä vaadittavat 50 000 allekirjoitusta.
Heinäkuussa Euroopan unioni sopi 750 miljardin euron suuruisesta elvytyspaketista. Suomi on tukien nettomaksaja, maamme kokonaisvastuiden uskotaan kasvavan 13 miljardiin euroon, joka käsittää sekä lainoja että suoria avustuksia. Pelkästään avustuksina Suomelle on koitumassa 3,4 miljardin euron nettotappio. Aloitteen mukaan lainojen takaisinmaksun puolestaan odotetaan venyvän jopa vuoteen 2058 saakka.
Aloitteessa vaaditaan kansanäänestystä elvytyspaketista, sillä muuten tullaan rajoittaneeksi tulevien vaalien merkitystä Suomessa.
”Monet tulevat hallitukset tulisivat olemaan sidottuja nyt kaavaillun tukipaketin asettamiin ehtoihin. Kansalaisille ei siten jää mahdollisuutta tulevien äänestyspäätösten ja vaalituloksien avulla muuttaa Suomen suuntaa, mikäli nykyinen hallitus omavaltaisesti päättää Suomen liittymisestä mukaan elpymispakettiin.”
Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut huolissaan siitä, että elvytyspaketin yhteydessä EU:n perussopimuksia on tulkittu luovalla tavalla. Presidentti ei kuitenkaan ottanut kantaa paketin sisältöön.
– Euroalueen vakaus- ja kasvusopimuksen piti asettaa rajat velkaantumiselle ja budjettivajeille. No bail out -periaatteen piti olla yksiselitteinen. Euroopan keskuspankin ei ajateltu ryhtyvän jäsenmaiden velkapapereiden haltijaksi. EU:n budjettia ei pitänyt rahoittaa lainarahalla. Kävikö niin? Säännöt perussopimuksissa ovat kyllä ennallaan, mutta tosiasiallinen tilanne näyttää hyvin toiselta, presidentti Niinistö lausui suurlähettiläspäivillä elokuussa.
Vaikka vaadittava määrä allekirjoituksia on kerätty, kansalaisaloitteen asiallinen käsittely eduskunnassa ei ole lainkaan varmaa. Valiokunnat voivat esittää mietinnöissään aloitteen hylkäämistä ja jopa sivuuttaa aloitteita niin, että ne eivät jätä asiasta edes mietintöä.
Tunnettu tapaus on myös, kun puhemiehenä toiminut keskustan Mauri Pekkarinen ei päästänyt Malmin lentokentän säilyttämiseen tähdännyttä kansalaisaloitetta edes äänestykseen. Pekkarinen tulkitsi kansalaisaloite olevan perustuslain vastainen, kun sen todettiin olevan ainoastaan puutteellinen.
Perustuslakivaliokunta oli kuitenkin esittänyt, että Lex Malmi olisi voitu käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, jos vain valiokunnan esittämät valtiosääntöoikeudelliset huomiot otettaisiin tietyissä ongelmakohdissa asianmukaisesti huomioon.
Hallituksen on määrä tehdä esitys EU:n elvytyspaketista eduskunnalle loppuvuodesta.
Kommentoi Facebookissa