KANSALLISMUSEO Suomen kansallismuseon Mesa Verde -kokoelmaan kuuluneet, noin 1200-luvulta peräisin olevat pueblo-intiaanien esivanhempien jäänteet ja hautaesineet luovutettiin Yhdysvaltain alkuperäiskansoille uudelleenhaudattavaksi. Palautus kunnioittaa YK:n vuoden 2007 julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista vainajiensa kotiuttamiseen.
Tämä repatriaatio on ensimmäinen kerta, kun Mesa Verden alueen alkuperäiskansojen hautajäänteitä palautetaan ulkomailta jälkeläisten edustajille. Suomen kansallismuseo ja Mesa Verden alueen alkuperäiskansojen edustajat toteuttivat palautuksen yhteistyössä Suomen ja Yhdysvaltain viranomaisten kanssa.
Neljä vuotta kestänyt prosessi nousi esille myös lokakuussa 2019 tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tapaamisessa. Suomen kansalliset kokoelmat ovat valtion omaisuutta, joten luovuttaminen on edellyttänyt valtioneuvoston lupaa.
Suomen kansallismuseon etnografisiin kokoelmiin kuuluvan Mesa Verde -kokoelman keräsi 1890-luvulla ruotsalainen geologi Gustaf Nordenskiöld. Kokoelma käsittää noin 600 muinaisten pueblo-intiaanien esinettä 500–1300-luvuilta. Palautus koskee kahdenkymmenen esivanhemman hautajäännettä sekä 28 heidän mukanaan haudattua esinettä. Muu osa kokoelmasta jää Suomeen.
– On hienoa, että pitkään valmisteltu luovutus on nyt toteutunut erinomaisessa yhteistyössä osapuolten välillä. Koko herkän ja tunteikkaankin prosessin ajan meille on ollut äärimmäisen tärkeää kunnioittaa heimojen toivomuksia, kertoo Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.
Juttuvinkki: Uusia koruaarteita esiin Suomessa – viikinkiajalta varhaiseen keskiaikaan
– Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin ja museoeettisiin periaatteisiin, jotka korostavat kulttuuriomaisuuden merkitystä alkuperämaidensa kansoille. Suomen kansallismuseon yhä tärkeämpi tehtävä on vahvistaa kulttuurienvälistä dialogia, moninaisuutta ja jokaisen oikeutta omaan kulttuuriperintöönsä.
Tänä päivänä kulttuuriperintöaineistojen vientiä pois alkuperämaasta säätelevät kansainväliset sopimukset. 1890-luvulla sopimuksia ei ollut laadittu, eikä nykypäivän sopimuksia sovelleta takautuvasti. Vaikka hautalöytöjen tuominen Eurooppaan ei aikoinaan tapahtunut lainvastaisesti, nyt voidaan todeta, että toiminnassa ei otettu huomioon hautojen kulttuurista ja hengellistä suurta merkitystä alkuperäiskansalle.
Alkuperäiskansoja edustivat repatriaatioprosessissa neljä heimoa: Hopi, Acoma, Zia ja Zuni. Heidän toimestaan toteutettiin myös esivanhempien uudelleenhautaaminen. Yhteisessä tiedotteessaan heimojen edustajat korostavat, miten merkityksellistä ja arvokasta on, että kansojen esivanhemmat ovat nyt päässeet rauhaan ja miten tärkeää on kulttuurienvälinen vuoropuhelu ja ymmärrys.
Nyt tapahtunut repatriaatio toteuttaa osaltaan myös kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi laaditun Unescon yleissopimuksen henkeä. Sopimuksen solmimisesta Pariisissa 1970 tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta.
Lue myös: Tiesitkö, että Amerikan Yhdysvaltoja ei olisi ehkä olemassa ilman Suomea?
Kommentoi Facebookissa