KANSALLISPUISTOT Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2018 noin 3,2 miljoonaa käyntiä, mikä merkitsee kahden prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Käyntimäärät kaikilla Metsähallituksen Luontopalvelujen hoidossa olevilla kohteilla olivat vuonna 2018 noin 6,9 miljoonaa.
Suomessa on 40 kansallispuistoa, ja eniten kävijöitä houkutti Pallas-Ounastunturi, jossa oli lähes 550 000 vierailijaa. Nuuksion ja Urho Kekkosen kansallispuistoissa oli yli 300 000 kävijää. Valtion retkeilyalueilla käyntimäärien kasvu oli jopa 11 prosenttia. Kaikki kasvuluvut ovat osoitusta luontomatkailun ja luonnossa liikkumisen suosion noususta sekä käytön monipuolistumisesta.
Myös kävijöiden kokema terveyshyöty on kasvanut. Yli 88 prosenttia kokee luontoretkellä olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Keskimäärin kävijät arvioivat käynnin terveyshyödyn 110 euron arvoiseksi. Kansallispuistokävijöiden rahankäytön vaikutus lähiseuduilla kasvoi niin ikään 2 prosenttia, ja on nyt yli 211 miljoonaa euroa. Kasvuprosentit ovat vaihdelleet eri vuosina, mutta nousutrendi on jatkuva.
Samaan aikaan kansallispuistojen budjettirahoitus uhkaa laskea. Sekä matkailun kestävyys että talous-ja terveyshyödyt voivat olla Metsähallituksen mukaan uhattuina. Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoitus valtion budjetista on valtiontalouden kehysten mukaan aleneva, samalla kun käyntimäärät kasvavat, suojelualueiden määrä lisääntyy ja niiden merkitys hyvinvoinnille ja elinkeinoelämälle vahvistuu. Käytössä on siis koko ajan vähemmän rahaa per asiakas.
– Tämä on erityisen harmillista siksi, että kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden kävijöiden tarpeet ovat lisääntyneet ja erilaistuneet ja kansainvälisten kävijöiden määrät kasvavat, luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta sanoo.
Metsähallitus on jo uudistanut palvelujaan vastaamaan nykyajan kysyntää ja poistanut hoidostaan vähällä käytöllä ja elinkaaren lopussa olevia palveluja. Myös muita toiminnan kustannustehokkuutta parantavia toimia on tehty, ja ulkopuolisen rahoituksen hankintaan panostetaan aktiivisesti.
– Riippusillan pettäminen Repovedellä viime kesänä ei sinällään johtunut resurssivajeesta, mutta on dramaattinen ja kuvaava esimerkki retkeilyrakenteiden rapautumisen seurauksista. Kun keskeinen palvelurakenne petti, sekä käyntimäärät että yritysten matkailutulo tipahtivat. Ilman onnettomuusriskiäkin palvelurakenteen rapautuminen johtaa vastaavanlaiseen kielteiseen kehitykseen, Tanninen toteaa.
Luontopalvelujen toimintaa ei voida rahoittaa Metsähallituksen liiketoimintojen taloudellisesta tuloksesta. Se tuloutetaan valtiolle osaksi valtion budjettivaroja, joiden kohdentamisen valtion budjetissa päättää eduskunta. Tämä jako on perustuslaillinen ja sisältyy Metsähallitus-lakiin.
Lue myös: Metsähallituksen riippusillat tarkastettiin – vain yksi silta todettiin huonokuntoiseksi
Kommentoi Facebookissa