Karhun pyyntilupia viime vuotta vähemmän – alle yksivuotiaat pennut ja emot rauhoitettuja

Karhua metsästetään eteläisessä Suomessa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla ja poronhoitoalueella alueellisen kiintiön nojalla.

Karhua metsästetään eteläisessä Suomessa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla ja poronhoitoalueella alueellisen kiintiön nojalla. (Kuva Fotolia)

Erityisesti nuoria uroskarhuja vaeltaa säännöllisesti Suomen puolelle Venäjältä.

KARHU Suomen riistakeskus on myöntänyt yhteensä 228 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen 20. elokuuta alkavalle metsästyskaudelle. Lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 85 karhua.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama kokonaiskiintiö tulevalle metsästyskaudelle on 313 eläintä. Poronhoitoalueen karhunpyyntikiintiöstä itäisellä poronhoitoalueella saa kaataa 70 ja läntisellä 15 karhua. Kiintiö on 10 eläintä pienempi kuin edellisvuonna. Metsästyksellä pyritään vähentämään karhujen porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja.

Poikkeuslupia on myönnetty eniten alueille, joissa kannan leikkaamiselle tai kasvun pysäyttämiselle on tarve. Lupia on tämän vuoksi kohdistettu edelleen Pohjois-Karjalaan. Etelä-Savon itäosiin lupia suunnattiin karhukannan ja karhujen aiheuttamien vahinkojen kasvun perusteella. Etelä-Savo on ainut alue, jossa lupamäärä merkittävästi kasvoi viime vuodesta. Kainuussa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla poikkeuslupia on suunnattu metsäpeura-alueille.

Kannanhoidollinen metsästys ei kohdistu juuri ollenkaan lisääntyvään kantaan, koska pennulliset naaraat ja alle 1-vuotiaat pennut ovat rauhoitettuja. Karhukannan lisääntymisen kannalta avainasemassa olevien aikuisten naaraiden metsästyskuolleisuus on siksi uroksia pienempää.

Erityisesti nuoria uroskarhuja vaeltaa lisäksi säännöllisesti Suomen puolelle Venäjältä, jossa karhukanta on tiheämpi kuin Suomessa. Karhusaalis on edellämainituista syistä urosvoittoista ja kaadetut karhut ovat yleensä suhteellisen nuoria.

Aikuisten yksilöiden suhteellista osuutta saaliista pienentää myös se, että huomattava osa itäisen Suomen aikuisista uroksista siirtyy tyypillisesti Venäjän puolelle ennen metsästyskauden alkua. Karhujen vaeltaminen edestakaisin yli rajan on kasvattanut nopeasti karhukannan geneettistä monimuotoisuutta poronhoitoalueen ulkopuolella 1990-luvun puolivälistä alkaen.

Luonnonvarakeskuksen karhukanta-arvion mukaan Suomen karhukanta on hieman pienentynyt edellisvuodesta. Kasvua on tapahtunut lähinnä itäisessä Suomessa ja siellä alueen eteläosissa Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Savossa. Muualla muutokset ovat vähäisempiä. Metsissämme liikkuu arvion mukaan vajaa 1 800 yli vuoden ikäistä karhua ja lähes 400 pentua. Viime metsästyskauden kokonaissaalis oli 335 karhua.

Lue myös: ”Rautakarhu” kulki vuoden näädänraudat etutassussaan – eläinlääkärit päättivät lopettamisesta

Kommentoi Facebookissa