KIRJALLISUUS Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen pikatilastot vuoden 2023 kirjamyynnistä on julkaistu. Digitaalisen kirjallisuuden myynti on pysynyt jokseenkin edellisen vuoden tasolla mutta painetun kirjan myynti on laskenut hieman.
Kustannusyhdistyksen jäsenten painetun kirjan myynti jälleenmyyjille laski viime vuodesta -2,3 prosenttia, kun oppimateriaaleja ei huomioida. Eri kirjallisuudenlajeissa laskussa näkyi vain hienoisia eroja.
Pieni laskusuunta näkyy myös kuluttajamyynnissä kirjakaupoissa. Niissä painetun kirjallisuuden euromääräinen myynti laski yleisessä kirjallisuudessa -1,9 prosenttia. Kasvuun kääntyivät kuitenkin niin kaunokirjallisuus (3,1 %), ulkomainen kirjallisuus (9,4 %) kuin pokkaritkin (4,6 %). Suurinta lasku oli tietokirjoissa (-9.9 %) ja lasten- ja nuortenkirjoissa (-6,8 %). Muiden tuotteiden myynti kirjakaupoissa pysytteli edellisen vuoden tasolla.
Oppimateriaalimyynti laski kirjakaupoissa edelleen vuonna 2021 voimaan astuneen laajennetun oppivelvollisuuden ja maksuttomien oppimateriaalien myötä -22 prosenttia. Oppikirjamarkkina on käytännössä sulanut kirjakaupoista kolmessa vuodessa. Sen sijaan kustantajilla oppimateriaalin myynti on vuonna 2023 ollut 4 prosenttia suurempaa kuin edellisvuonna, mikä nostaa kustantajien kokonaismyynnin kehityksen plussan puolelle.
Hallituksen suunnitelmat nostaa kirjojen ja oppimateriaalien arvonlisäveron 14 prosenttiin synkistävät alan näkymiä merkittävästi ja aiheuttavat kasvavaa huolta suomalaisten lukutaidosta ja Pisa-menestyksestä. Arvonlisäveron nosto on ristiriidassa hallituksen muiden tavoitteiden ja lukutaitopoliittisten toimien kanssa. Jo kymmenen prosentin verokannalla Suomi on ollut kirjojen verotuksessa korkeammalla tasolla kuin keskeiset verrokkimaat.
– Kirjallisuuden verotusta tulisi Euroopan parlamentin suosituksen mukaisesti ennemminkin laskea kuin nostaa. Tämä olisi hallitukselta selkeä viesti lukemisen ja lukutaidon tärkeydestä, Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho sanoo.
Vuoden 2023 myyntikuningatar oli Satu Rämö, joka nappasi kaikki mitalisijat vuoden myydyimpien teosten listalla kirjoillaan Rósa & Björk, Hildur ja Jakob (WSOY). Näitä kaikkia myytiin yli 100 000 kappaletta. Rämön teokset menestyivät erityisesti lukuaikapalveluissa. Painetuista kirjoista myydyin oli Sirpa Kähkösen Finlandia-voittaja 36 uurnaa – Väärässä olemisen historia (Siltala) 45 900 kappaleen myynnillä.
Kustannusyhdistyksen neljännesvuositilastosta saatiin alustavaa tietoa myös digitaalisesta kirjamarkkinasta. Vaikuttaa siltä, että sähkö- ja äänikirjojen myynnin kasvu on taittunut, joskin kaunokirjallisuuden myynti äänikirjoina on kasvanut edellisvuodesta 6 prosenttia. Luvuissa on kuitenkin vastaajakunnan muutoksesta johtuvaa epävarmuutta.
Kommentoi Facebookissa