KAAVOITUS Kaupunkien kaavoitussuunnitelmat ovat viime vuosina saaneet kansalaiset aktivoitumaan. Kaupungin päättäjien ja rakennuttajien keskenään tekemät suunnitelmat eivät enää toteudu kaikessa hiljaisuudessa ja kabineteissa sovittuna yhtä kivuttomasti kuin aikaisemmin.
Kaavamuutokset sekä kokousten esityslistat asetetaan julkisesti esille ja digiaikana helpommin saavutettaviksi, jolloin kaupunkilaiset voivat esittää niistä huomioita ja ehdotuksia. Harvoin virkamiehet tai kuntapäättäjät yksittäisen ihmisen mielipiteen vuoksi mitään muuttavat, mutta julkisuus on peikko salassa tehdyille suunnitelmille.
Ja jos ei mikään muu auta, kaavoituksesta on oikeus valittaa. Helsingin uuteen yleiskaavaan liittyneet kiistellyt kaupunkibulevardit kumottiin hallinto-oikeudessa, Keskuspuistoon ja virkistysalueelle osoitetut uudet rakentamisalueet eivät olleet maakuntakaavan mukaisia.
Tampereellakin haluttiin rakentaa virkistysalueelle kaupungin keskustassa, kun Eteläpuistoon Pyhäjärven rannalle osoitettiin asemakaavassa liki 3 000 asukkaan asuntoalue. Hallinto-oikeus kumosi kaavan ja nyt ollaan tekemässä uutta suunnitelmaa, jossa ainakin kevennetään rakentamista.
Pääkonttori pussitti kesäteatterin
Turku omaa kuuluisan ja surullisenkin rakentamishistorian, jonka suurimmat kiistat viime vuosina ovat kohdistuneet Toriparkkiin, jota lopulta aletaan kaivaa – ainakin jos hankkeen taustalla olevat salatut rahoittajat vielä kerrotaan.
Pieni yllätys sattui kuitenkin Turun kaupunkikehitysjaostossa, jonka kokoukseen helmikuun lopussa tuotiin jo ennen asemakaavan muutosta esisopimus tontin myymisestä eläkevakuutusyhtiö Veritaksen pääkonttorin rakennuspaikaksi. Asia ei kuulosta ihmeelliseltä, onhan kyseessä yksi maamme vanhimmista vakuutusyhtiöistä.
Vasta tonttikarttaa katsoessa syntyi hämmennys. Kyseinen kortteli Paavo Nurmen puistotie 3:ssa oli rakentamaton – yhtä lipunmyyntikoppia lukuun ottamatta. Tontin kautta oli nimittäin kulku Samppalinnan Kesäteatteriin, ja teatteri on puolestaan toiminut jo 60 vuoden ajan. Se palvelee vuosittain noin 40 000 teatterivierasta
Uusi rakennus tulisi sulkemaan kulkuväylän, jolloin Samppalinna vanhoine tuulimyllyineen jäisi käytännössä pussiin. Uutta sisääntuloreittiä huoltoväylineen ei aivan luontevasti ollut osoittaa.
Teatteri keräsi 1,5 miljoonaa euroa
Tapaus herätti Turussa voimakasta keskustelua, ja kaupunginjohtaja Minna Arven esitys kiinteistökaupasta jätettiin kokouksessa pöydälle Lauri Katteluksen ehdottamana.
Teatterin toiminnanjohtaja Heikki Sankari oli tyrmistynyt, koska maakauppa tuli heille täytenä yllätyksenä. Kesäteatteri tukijoineen ei kuitenkaan jäänyt surkuttelemaan, vaan keräsi viikonlopussa tontin reilun 1,5 miljoonan euron kauppahinnan.
– Me olemme saaneet Veritakselta ostotarjouksen, johon olemme reagoineet, eli tontin kilpailutuksesta ei ole kysymys, kaupunginjohtaja Arve muotoili Turun Sanomille, kuinka kyse ei ollut rahasta.
Turun kaupunkikehitysjaosto suoritti eilen alueella katselmuksen. Sen lopputuloksesta ei voi sanoa mitään muuta, kuin että viikon päästä pidettävän uuden kokouksen päätöstä ei pysty arvaamaan. Nykyinen asemakaava on vuodelta 1934 ja se jouduttaisiin joka tapauksessa muuttamaan.
Virkamiehet sekoittivat tunnit ja päivät
Vanhan Rauman maailmanperintökohteessa on viime vuosina taitettu peistä suoja-alueelle suunnitellusta kauppakeskuksesta – tai oikeastaan vain sen koosta, mikä usein halutaan unohtaa. Kaavamuutokseen haetaan tällä hetkellä valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Siksi kaupungin juuri julkaisema ”Keskustan osayleiskaavan muutos ja laajennus” ei ole herättänyt suuria tunteita. Mutta yli satasivuisesta kaavaselostuksesta löytyy kuitenkin erikoinen väite:
”Vanhan Rauman läpi kulkee merkittävä määrä liikennettä. Tutkimuksen mukaan liikennemäärästä suurin osa on läpiajoa. Kauppakadun liikennemäärä on noin 2500 ja Kuninkaankadun noin 3500 ajoneuvoa tunnissa.”
Kauppakatu ja Kuninkaankatu ovat Vanhan Rauman kaksi pääkatua, liikekatuja. Mutta 3 500 ajoneuvoa tunnissa tarkoittaisi lähes moottoritietä, joka on mahdollisimman kaukana puukaupungin yksisuuntaisesta ja kivetystä kadusta, jossa on 20 km/h aluenopeusrajoitus ja jalankulkijat voivat ylittää kadun mistä haluavat.
Kyseessä onkin todellinen kardinaalivirhe, virkamiesten pöydällä liikennemäärät tunnissa ja vuorokaudessa ovat menneet sekaisin, eikä kukaan ole vaivautunut tarkistamaan mahdotonta väitettä. Virhe ei rajoitu edes siihen.
Kuinka voidaan vaikeuttaa liikennettä?
Päivän Lehdellä oli mahdollisuus tarkistaa Kuninkaankadun todelliset liikennemäärät. Kaikkein ruuhkaisimpien tuntien aikana ajoneuvomäärä voi olla noin 250 autoa tunnissa – yli kymmenen kertaa esitettyä vähäisempi – mutta esimerkiksi yöllä autoilua ei käytännössä ole lainkaan. Todellinen liikennemäärä vuorokaudessa onkin vain alle puolet kaupungin esittämästä yhden tunnin liikennemäärästä.
Liikennemääriä tarkastelemalla voi myös todeta, että valtaosa liikenteestä kiertää jo nyt Vanhan Rauman eikä väitettyä ”turhaa läpiajoa” ole. Vanhan Rauman liikenne koostuu pääosin asukkaista, asiakkaista ja huoltoliikenteestä.
Liikenteellinen saavutettavuus on elintärkeä alueen erikoisliikkeille, kahviloille ja torikaupalle. Vanhassa Raumassa on myös käytössä monivuotinen hyväksi koettu ja kaikkien osapuolten hyväksymä tapa, että kesän kiireisimmän turistisesongin Pitsiviikon ajaksi puukaupungin keskusta muuttuu kävelyalueeksi väenpaljouden johdosta.
Mutta nyt kaavoittajilla on mielessään järeämmät keinot. Kulku Vanhan Rauman kahden liikekadun läpi halutaan estää, tai ainakin vaikeuttaa sitä huomattavasti. Näin vahingoitettaisiin samalla myös Vanhan Rauman kaupankäyntiä ja elävyyttä.
Aalto-yliopiston professori Pekka Mattila toteaa Helsingin Sanomissa, kuinka tulevaisuudessa ainoastaan henkilön luonnollisen reitin varrella olevat kauppakeskukset tulevat selviytymään. Estämällä väärin perustein kulku Vanhassa Raumassa liikenne ohjataan viereiselle kadulle – jonka varrella tulee sijaitsemaan kiistelty kauppakeskus.
Sattumaako?
- Kirjoittaja asuu ja toimii Vanhassa Raumassa sekä kuuluu Vanha Rauma Yhdistys ry:n hallitukseen
Kommentoi Facebookissa