JÄÄKIEKKO Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne on puhuttanut Suomessa vuosia, mutta kaukaisen Kazakstanin asiat eivät ole paljoa kiinnostaneet. Suomessa Kazakstan on Borat-elokuvankin ansiosta herättänyt mielikuvia lähinnä huumorin kautta.
Tosiasiassa Kazakstan on Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien ollut Valko-Venäjän kaltainen synkkä diktatuuri. Maata jo neuvostoaikana hallinnut, ja vuoteen 2019 saakka presidenttinä toiminut Nursultan Nazarbajev, loi Kazakstanista kleptokratian jo 1990-luvun alussa. Nazarbajevin härski hallintomalli on toiminut esimerkkinä Valko-Venäjän Aleksander Lukashenkolle ja Venäjän Vladimir Putinille.
Kazakstan on öljy- ja kaasuvarojensa ansiosta rikas maa. Mutta rikkaudet keskittyvät maassa pienelle piirille.
Kazakstan onkin ollut Nazarbajevin eräänlainen perheyritys. Kiitokseksi rikkauksien keskittämisestä Kazakstanin pääkaupunki Astana nimettiinkin 2019 Nur-Sultaniksi.
Viimeisen viikon aikana Kazakstanissa on kuohunut. Maassa puhkesi väkivaltaisia mellakoita polttoaineiden hinnan nousun takia.
Pelkkä bensanhinta ei tietenkään yksistään vaikuttanut kaaokseen. Mellakoissa purkautui tyytymättömyys maassa yhä tosiallista valtaa pitävänä Nazarbajevin kleptokratiaa kohtaan.
Eläähän tavallinen kansa Kazakstanissa maan vaurauteen nähden suhteellisen kurjissa oloissa. Työttömyys on korkealla tasolla, eikä keskiluokkaiseen palkkatyöhön kelpaava oikein tahdo tulla työllään toimeen.
Demokraattisissa maissa vallanpitäjät on mahdollista vaihtaa vaaleilla, mutta Kazakstanin tai Valko-Venäjän kaltaisessa maassa mielenosoituksiin vastataan väkivallalla. Kazakstanin hallinto käytti kauniimpaa sanaa ”eliminointi” kerrottuaan mielenosoittajien tappamisesta.
Toki Kazakstanin mellakoissa mielenosoittajat käyttivät väkivaltaa ja useita poliiseja sekä turvallisuusjoukkojen edustajia loukkaantui. Mutta jos demokraattisiin uudistuksiin olisi lupauduttu, olisivat mielenosoittajat todennäköisesti rauhoittuneet. Vallanpitäjien pelosta kertookin, että eliminointiin oli turvauduttava, koska rehellisissä vaaleissa voisi vallanpitäjille käydä huonosti.
Samaan aikaan poikkeusolojen keskellä Kazakstanissa pelattiin KHL-jääkiekkoa. Viime keskiviikkona Barys Nur-Sultan voitti kotiottelussaan Metallurg Magnitogorskin maalein 3-2.
Nazarbajevin hallinto on sijoittanut isoja summia urheiluun. Maan öljy- ja kaasuvaroista ohjataan rahaa Barys Nur-Sultanin KHL-joukkueelle noin 15 miljoonaa euroa kaudessa.
Kazakstanin jääkiekon juniorituotanto ei ole tuottanut riittävän hyviä pelaajia, joten Kazakstanin A-maajoukkueeseen on värvätty kahden passin vierastyöläisiä. Suomalaisille tuttu kaveri on esimerkiksi ruotsalaismaalivahti Henrik Karlsson, joka pari vuotta sitten pelasi Kazakstanin maajoukkueen maalivahtina MM-kisojen b-sarjassa.
Viime kevään MM-kisoissa Kazakstan voitti alkusarjassa Suomen rankkarikilpailun päätteeksi. Tositoimissa Kazakstanilla oli kentällinen vierastyöläisiä, joilla ei ollut mitään sukulaissidettä Kazakstaniin. He edustivat Kazakstania puhtaasti rahan takia.
Ammattilaisjääkiekkoilijan on tienattava eläkerahansa lyhyessä ajassa. Toiset ovat rahanahneudessaan valmiita edustamaan maajoukkuetasolla Kazakstanin kleptokratiaa.
Seurajoukkuetasolla kyse on lopulta ammatin harjoittamisesta ja pelaamisen Kazakstanissa voi sillä perusteella hyväksyä. Mutta Kazakstanin passin ja maajoukkuekelpoisuuden hankkiminen puhtaasti rahaa vastaan diktatuurin pönkittämiseksi kertoo osaltaan pelaajan arvomaailman puutteesta.
Jokereiden fanit ovat protestoineet suosikkijoukkueensa pelejä Valko-Venäjän KHL-joukkuetta Dinamo Minskiä vastaan. Jokereiden pelireissuja Kazakstaniin ei kuitenkaan ole vastustettu, eikä Helsingin otteluissa Barys Nur-Sultania vastaan ole kuultu protesteja.
Moinen johtuu suomalaisten puutteellisista tiedoista Kazakstanista. Suomalainen media ei ole tuonut Kazakstanin kleptokratian luonnetta oikein julki, eikä koululaitos ole sivistänyt lapsia Kazakstanin diktatuurin karuista faktoista riittävästi. Monilla suomalaisopettajillakin Kazakstan-tuntemus on Borat-elokuvan tasolla.
Barys Nur-Sultan pelaa Jokereita vastaan seuraavan kerran vasta ensi kaudella, ellei sitten tapahdu ihmettä, että joukkueet kohtaisivatkin toisensa KHL:n finaaleissa. Mikäli Kazakstanin poliittinen tilanne ei muutu, odotetaan mielenkiinnolla, miten Jokereiden fanit protestoivat Kazakstanin rujoja ihmisoikeusloukkauksia, kuten mielenosoittajien ”eliminointia”.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Jokereiden kohuottelu puhuttaa – valkovenäläisjoukkueelle soi Palaun kansallislaulu
Kommentoi Facebookissa