ELÄINSUOJELU Päivän Lehti on aikaisemmin kertonut Eestissä tapahtuneesta eläinsuojelurikoksesta, joka herätti laajaa huomiota myös Suomessa. Eläinsuojelu ja paikallinen poliisi löysivät vuoden 2019 joulukuun alussa autiotalon kellarista noin 30 huonokuntoista kissaa.
Talon käytöstä poistettu jääkaappi oli vastaavasti täynnä kuolleita kissoja. Huonokuntoiset, nälkiintyneet ja nippa nappa elossa olevat kissapoloiset olivat saaneet ruoakseen vain teurasjätettä ja sitäkin satunnaisesti.
Yksi näistä pelastetuista oli laiha ja takkuturkkinen tyttökissa, joka sai myöhemmin nimekseen Frida. Frida sai rakastavan loppuelämän kodin Ulla Pajusalo-Salmisen perheestä. Perhe pyörittää kissojen turvasatamaa, tarvittaessa myös muille lemmikeille.
– Olemme vuosien saatossa adoptoineet kymmeniä kissoja. Tälläkin hetkellä meillä on Frida mukaan lukien 14 kissaa, joista pelastettuja on 11 ja kodinvaihtajia kolme. Koiria on vain kaksi, Ulla taustoittaa.
Vaikka jokainen tapaus on laatuaan ainutlaatuinen ja täynnä tunteiden vuoristorataa, niin Fridan kohdalla Ulla sanoo joutuneensa täysin uudenlaisen tilanteen eteen.
– Tapaus oli kokonaisuudessaan yksi kauheimmista, mitä eteeni on tullut. Julmuus oli sitä luokkaa, ettei sitä voi edes sanoin kuvailla. Myös ensireaktio, jonka koin, oli suunnaton järkytys. Kissapoloiset olivat todella huonokuntoisia ja nälkiintyneitä. En voi edelleenkään ymmärtää, miten joku voi tehdä viattomille ja puolustuskyvyttömille eläinpoloisille jotakin näin julmaa ja raadollista.
Kauheuksista on toivuttu
Ullalla on kuitenkin vahvat tassun jäljet sydämessä. Nähtyään kuvan kauhujen kellarista pelastetusta, langanlaihasta kissatytöstä, hän halusi heti adoptoida kovia kokeneen kisun itselleen.
– Tämä pieni, arviolta parivuotias tyttökisu oli muiden tavoin hyvin sairas. Silmät olivat pahoin tulehtuneet ja olomuoto muutenkin hyvin hauras.
Adoptio toteutui ja Ulla kävi hakemassa vuoden 2019 joulukuun 11. päivänä Fridaksi nimeämänsä kissan kotiin.
– Saatuani tämän pienen ja kerrassaan heiveröisen kisupoloisen ensimmäisen kerran syliini, minulta pääsi itku. Tunsin heti, kuinka me tarvitsemme toisiamme. Side, joka välillemme syntyi, oli ensihetkestä lähtien vahva ja täynnä molemmin puolista kiintymystä ja luottamusta, Ulla luonnehtii reilun kahden vuoden takaisia tapahtumia.
Ulla teki alusta lähtien kaikkensa, jotta pikkuruinen Frida saisi elämälleen uuden alun.
– Fridan silmät olivat kuitenkin niin pahoin tulehtuneet, että toinen jouduttiin poistamaan ja jäljelle jäänytkin on lähes sokea. Näkökyky on todella minimaalinen, sillä Frida näkee vain vähän valoa ja joitakin hahmoja. Rajoitteet eivät kuitenkaan haittaa. Vaikka näkö on heikko, niin muuten tyttö on todella rohkea ja reipas.
Ullan mukaan Frida on toipunut kellarikauheuksistaan myös muuten hyvin.
– Jopa yllättävän hyvin. Alussa oli pelko, että tytölle jää traumoja ja erinäisiä pelkotiloja, mutta onneksi oli täysin väärässä. Fridasta on tullut todella rakastava ja rohkea kissaneito. Tyttö elää kaikin puolin normaalia lemmikkiperheen elämää, jossa masu on aina täynnä ja hellyyttä jaetaan runsaasti.
Heikko näkö ei haittaa
Myöskään rajallinen näkökyky ei haittaa Fridan elämää.
– Ei todellakaan! Tyttö on todella leikkisä ja kerrassaan valloittava persoona. Mutta, tarpeen vaatiessa Fridalta löytyy myös luonnetta. Jos joku asia ei huvita, niin tytön mieltä ei muuteta lepertelyillä eikä edes katkaravuilla.
Vahva tahto on merkki siitä, että menneisyys ei jäänyt mielen päälle kummittelemaan. Myös perheen muut karvatassut ovat hyväksyneet Fridan alusta lähtien joukkoonsa.
– Alussa toki pelkäsin, että miten muut suhtautuvat, kun Frida joutui olemaan taustojensa takia karanteenihuoneessa. Pelko oli turha. Muu porukka suhtautui kovia kokeneeseen reppanaan todella hyvin ja ottivat Fridan lempein tassuin joukkoonsa. Minkäänlaista tappelua tai nahjustelua ei ole ollut. Karvakaverit ymmärsivät heti, että Frida on kokenut kovia ja on myös aisteiltaan hieman rajoitteinen.
Ajan myötä kellarin kauheuksilta pelastettu Frida on omaksunut myös tapoja, joiden taustalla lienee tapa osoittaa kiitollisuutta rakastavaa perhettään kohtaan. Fridalla on Ullan mukaan jopa sopiva sekoitus sekä koiramaisia että ihmismäisiä tapoja.
– Tyttö tuntee kellon ajankin. Frida herättää mieheni aina aamuviideltä, pitää huolen, että aamupala tulee yhdeksältä ja tämän jälkeen alkaa tarkkaakin tarkempi lammaspaimenen rooli. Frida nimittäin pitää tiukkaa vahtia, että lampaille annetaan tarpeeksi heinää. Kun asiat lampolassa ovat mallillaan, neiti suorittaa päivittäisen liikuntaosuutensa juoksemalla häntä lampunharjana toisten mukana. Ja jos ryhmäliikunnalta jää aikaa, Frida siirtyy luontevasti myös mieluisan yksilölajinsa, hiirenmetsästyksen pariin.
Fridan päivät täyttyvät mukavista asioista. Ja ennen nukkumaan menoa syödään maukas iltapala ja kerrataan päivät tapahtumat rapsutusten ja vuolaiden kehujen kera.
– Meillä on niin hyvä olla yhdessä ja Frida on meille kaikille niin äärettömän rakas. Kokemukseen pohjautuen voin sanoa, että lemmikit tuovat tullessaan aina suuren määrän iloa ja rakkautta, mutta samalla myös paljon uutta oppia.
Lue myös: Frida pelastettiin autiotalon kellarista – samasta loukosta löytyi kymmenittäin sairaita kissoja
Kommentoi Facebookissa