KEVYTYRITTÄJYYS Tietokirjailija ja kauppatieteiden maisteri Timo Ropen kiinnostuksen kohteisiin on aina lukeutunut myös yrittäjyys. Ropen työuran painopiste on ollut yrityskouluttajana, jota kautta yrittäjän arki ja yrittäjäkysymykset ovat tulleet hyvinkin tutuiksi. Nämä ovat antaneet vahvaa tietopohjaa myös kevytyrittäjyyteen.
Suomessa ensimmäisenä käsitettä ”kevytyrittäjä” alkoi tiettävästi käyttää SLP Group Oy. Tämä tapahtui vuonna 2013. Yhtiö tunnetaan kevytyrittäjyyspalveluiden uranuurtajana ja tienraivaajana, kun se alkoi tarjota palveluita brändillä Ukko.fi.
Tämän jälkeen kevytyrittäjyyspalveluita eli niin sanottuja laskutuspalveluita tarjoavia yrityksiä on tullut Suomeen useita. Tähän mennessä palvelujen käyttäjiä on arviolta yli 150 000. Viime aikoina on syntynyt kuitenkin kohu ruokalähettien asemasta.
– Työneuvosto, joka on työ- ja elinkeinoministeriön alainen erityisviranomainen, on juuri tekemässään lausunnossa todennut Woltin ja Foodoran ruokalähettien työnteon olevan työsuhteista. Asia on sikäli merkityksellinen, että nämä talot ovat olleet tunnetuimpia kevytyrittäjyyskonseptin varaan bisnestään rakentaneita yrityksiä. Nyt viranomainen määrittää nämä työsuhteisiksi, Rope sanoo.
Vaikka kevytyrittäjyys on Ropen mukaan 2010-luvun eniten kasvanut työn tekemisen juridinen toimintamuoto, niin laki ei tunne kuitenkaan sana ”kevytyrittäjä”.
– Tämä on tuonut mukanaan sen, että kevytyrittäjyydestä on tänä päivänä useita juridisia tulkintoja. Ne ovat kuitenkin monissa kohdin keskenään ristiriitaisia. Esimerkiksi työ- ja sosiaalivakuutuslainsäädännössä kevytyrittäjiä pidetään yrittäjinä. Verotuksellisesti heidät kuitenkin tulkitaan palkansaajiksi.
Juttuvinkki: Tuore selvitys vahvistaa – hyvä johtaminen lisää yritysten kannattavuutta
Timo Ropen uusin teos Kevytyrittäjyys työelämän muutoksessa (Tammertekniikka 2020) käsittelee moninaisesti kevytyrittäjyyttä, sen mahdollisuuksia ja vaikutuksia työmarkkinoilla sekä kevytyrittäjyyteen liittyviä tulkinnallisia kysymyksiä. Kirjassa on valotettu kevytyrittäjän elämää myös kokemuspohjalta.
Ropen mukaan yksi lähtökohta kirjalla onkin selkeyttää käsitteistöä ilmiön ympäriltä. Samalla on tarkoitus tuoda esiin myös ilmiön toiminnallisia ongelmia sekä kehitystarpeita.
– Jokainen ymmärtää, ettei ole lainkaan perusteltua, että joku taho tulkitsee henkilön työntekijäksi ja toinen vastaavasti yrittäjäksi. Tavoitteena on nostaa julkisuuteen kevytyrittäjyyden epäselvä tilanne ja asema sekä herättää yhteiskunnallista keskustelua aiheesta.
Kirjan juonena on niputtaa kevytyrittäjyys myös siihen yhteiskunnalliseen työmarkkinoiden suureen murrokseen, joka on ollut käynnissä koko 2000-luvun. Ropen mukaan teos on tarkoitettu yrittäjää opastavaksi, sillä kirjan näkökulmana on katsoa asioita erityisesti kevytyrittäjyyttä harkitsevan silmin.
Ropen mukaan tämän päivän oleellinen käsite on monityö, joka merkitsee sitä, että ihmiset keräävät tulonsa monista eri lähteistä.
– Niinpä Suomessakin tulisi siirtyä työtulomalliin, jossa kaikki työstä ansaitut tulot ovat yhtäläisiä riippumatta siitä, missä roolissa toimija on ollut työtä tehdessä. Jako työntekijöihin ja palkansaajiin on mennyttä maailmaa ja tällainen kastijako tulee lainsäädännöstä poistaa.
Kommentoi Facebookissa