JÄÄKIEKKO Valko-Venäjällä kuohuu kansan marssittua kaduille protestoimaan pari viikkoa sitten pidettyjen presidentinvaalien tuloksia. Vaalituloksia väitetään väärennetyiksi ja maan itsevaltaista presidenttiä Aleksander Lukashenkoa vaaditaan eroamaan.
Toistaiseksi Lukashenko ei ole suostunut eroamaan. Hän on laittanut armeijansa valmiuteen. Kriisin pelätään johtavan verenvuodatukseen.
Valko-Venäjän pitäisi ensi vuonna järjestää jääkiekon miesten MM-kilpailut. Toinen vuoden 2021 turnausisäntä Latvia ilmoitti jo, ettei se aio järjestää kisoja Valko-Venäjän kanssa. Tai ainakaan Lukashenkon johtaman Valko-Venäjän kanssa.
Suomessa kohun keskelle ovat Valko-Venäjä -kysymyksessä joutuneet kiekkolegendat Juhani Tamminen ja Esa Tikkanen. Molemmat kehuivat Lukashenkon jääkiekon eteen tekemää työtä. Lukashenkoa puolustelevissa puheenvuoroissa kerrotaan, ettei politiikkaa ja urheilua tulisi sotkea keskenään, eikä kisoja tulisi ottaa Valko-Venäjältä pois.
Lukashenko on varmasti ihan oikeasti jääkiekkofani, mutta käyttää jääkiekkoa ja muutakin urheilua valtansa sekä julkisuuskuvansa pönkittämiseksi. Vuonna 2014 Minskissä järjestetty MM-turnaus oli Lukashenkon voimannäyte vallastaan. Jääkiekon kautta hän haki itsevaltiudelleen kansainvälistä hyväksyntää.
Lukashenkon aikana Valko-Venäjällä on panostettu jääkiekkoon valtavia rahasummia. Rahaa on palanut paljon, mutta urheilullinen menestys on jäänyt Valko-Venäjän jääkiekolla vaatimattomaksi.
Kansainvälisesti Valko-Venäjä menestyi jääkiekossa 1990-luvulla ja 2000-luvulla itse asiassa paremmin kuin 2010-luvulla, jolloin panostusten olisi pitänyt näkyä. Naganon olympiakisoissa 1998 Valko-Venäjä ylsi kahdeksan parhaan joukkoon ja Salt Lake Cityn 2002 olympialaisissa peräti neljänneksi voitettuaan puolivälieräottelussa Ruotsin 4-3. Kaksista viimeisistä olympialaisista Valko-Venäjä karsiutui.
MM-kisoissa Valko-Venäjä eteni 2014 ja 2015 vielä kahdeksan parhaan joukkoon, mutta sitten tuli romahdus. Vuonna 2018 maa putosi MM-kisojen A-sarjasta.
Juttuvinkki: Käsittämätön juttu – Leijonat hävisi olympialaisissa vain yhden erän ja jäi pronssille
Myöskään alle 20-vuotiaiden kisoissa Valko-Venäjä ei ole loistanut. Se ei pelaa edes ikäluokan A-ryhmässä, kymmenen parhaan joukossa.
Tällä kaudella yksikään valkovenäläispelaaja ei pelannut NHL:ssä. Valko-Venäjän NHL-lupaukset ovat saaneet matkata bussin penkillä AHL:n puolella.
Valkovenäläiset NHL-varauksetkin ovat olleet vähissä. 2010-luvulla seitsemän valkovenäläistä varattiin NHL:ään. Kukaan heistä ei ole tehnyt NHL:ssä läpimurtoaan.
Dinamo Minsk aloitti KHL:ssä heti kun sarja perustettiin vuonna 2008. 12 kauden aikana Dinamo on edennyt pudotuspeleihin vain neljästi. Ja joka kerralla pudotuspeleissä joukkue on lähtenyt laulukuoroon heti avauskierroksella.
Dinamon heikko menestys johtuu ulkomaalaiskiintiöstä. Valko-Venäjän omien pelaajien taso ei tahdo riittää.
Valko-Venäjällä pelanneet ja valmentaneet suomalaiset jääkiekkopersoonat ovat kehuneet maan puitteita. Minskissä sijaitseekin kaksi komeaa areenaa.
Valtion rahoituksella saa rakennutettua hienoja jäähalleja, jos valta siihen riittää. Urheilullista menestystä ei voi ostaa kuitenkaan rahalla.
Rahasta ja komeista puitteista huolimatta Valko-Venäjän jääkiekossa tehdään resursseihin nähden huonoa juniorityötä. Lukashenkon kannattaisi katsoa tässä asiassa peiliin.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Jokerit mittasi tasoaan Imatralla – ei vakuuttanut
Kommentoi Facebookissa