ALKOHOLILAKI Viime marraskuussa valmistui erinäköisten viivästysten jälkeen Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Koko 145-sivun mittaisen paketin läpi luettuaan joutui toteamaan, että kyseessä oli poliittinen kompromissi.
Kaupan vähittäismyynti on koskenut nykyisin enintään 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Tulevaisuudessa enimmäisvahvuus nousisi 5,5 prosenttiin ja valmistusmenetelmä olisi vapaa. Tämä helpottaisi joidenkin vahvojen oluiden sekä long drink -juomien myyntiä.
Ravintolat saisivat jatkossa mainostaa happy hour -tarjouksia ja pitää verkkosivuillaan tuoteluetteloita. Pienpanimoille ja ravintoloille oli tulossa myös vapaammat ulosmyyntioikeudet. Katsauksen lakipaketista voit lukea tästä.
Myös kriittisiä lausuntoja saatiin. Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan alkoholilain kokonaishyödyistä ja -kustannuksista ei saanut kattavaa käsitystä esityksen perusteella. Niin sanotussa Alkotaxi-tapauksessa Helsingin hovioikeus taas katsoi, että nettikaupasta tilattujen mietojen alkoholijuomien kotiinkuljetusta ei voi kieltää.
Teknisten täsmennysten sijaan riita
Maaliskuussa niin sanottu kaljakapina syttyi yllättäen eduskunnassa, kun 28 kansanedustajaa totesi vetoomuksessaan, että ”ehdotettu alkoholilakiuudistus tehtäisiin tietoisena sen kansanterveyttä ja perheiden ja lasten hyvinvointia vaarantavista sekä julkisen sektorin työntekijöitä, erityisesti poliisia ja sosiaali- ja terveydenhoitoa monin tavoin kuormittavista seurauksista”.
Huhtikuun lopulla eduskunnan keskustalainen varapuhemies Mauri Pekkarinen kommentoi, että ei tule ”kuuna päivänä” hyväksymään hallituksen esitystä alkoholilaiksi. Erityisesti Pekkarinen kritisoi niin sanottujen limuviinojen tuloa kauppoihin.
Hallituspuolueiden kansanedustajista koottu alkoholityöryhmä on nyt kokoontunut, koska lakiesitykseen piti tehdä vielä teknisiä täsmennyksiä. Mutta teknisten yksityiskohtien sijaan esille otettiin jo vuosi sitten kompromissina sovitut asiat, kuten kaupassa myytävien juomien alkoholiprosentti.
Asia palauttaa mieleen keskustan vaaliohjelman eduskuntavaaleissa vuonna 2015. Puolue halusi tuolloin poistaa keskioluen ruokakaupoista ja palauttaa sen myynnin takaisin Alkoon, kaljakapinassa keskustasta olikin 15 allekirjoittajaa.
Viimeisenä vaihtoehtona keskusta uhkaa nyt kaataa koko alkoholilain.
”On mahdollista, että laki ei etene”
Hallituksen alkoholilaista neuvottelevaa työryhmää vetää keskustan tuleva peruspalveluministeri Annika Saarikko, ja siihen kuuluvat lisäksi kokoomuksesta Sinuhe Wallinheimo ja Outi Mäkelä, Timo Kalli keskustasta sekä Toimi Kankaanniemi ja Kike Elomaa perussuomalaisista.
Keskusta haluaisi tehdä asiasta omantunnon kysymyksen, jolloin kansanedustajat saisivat äänestää vapaasti ilman ryhmäpäätöstä. Tuoreessa muistissa kuitenkin on, kuinka perussuomalaiset antoivat varoituksen kolmelle poliisikansanedustajalle hallintarekisterilakiasiassa hallituksen vastaisesta äänestämisestä.
Perussuomalaisten nykyinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi toimi 1990-luvulla kristillisdemokraattina alkoholiasioista vastaavana ministerinä. Hän sai tuolloin poistettua Alkon hyllyilta nuorten suosikkina olleen Salmiakkikossun. Kokoomus ei halua livetä jo sovitusta.
– Joko löydämme sovun, ryhmänpuheenjohtajat keskustelevat tästä omantunnonvapaudesta, ja on mahdollista että laki ei etene jos sopuun ei päästä, Annika Saarikko kuittaa Ylelle.
Uhkaileeko Alko kansanedustajia?
Ratkaisu on luvattu löytää toukokuun loppuun mennessä, joten työryhmällä on jo kiire ja se jatkaa neuvotteluja tänään. Lakiesityksen taustalla on käyty kovaa peliä ja se kuumentaa yllättävän paljon tunteita. Alkon uskotaan pitävän kiinni kynsin ja hampain monopolin tuomista etuuksistaan.
– Alko on viimeisen vähän reilun vuoden aikana harjoittanut aggressiivista lobbaustoimintaa ja jopa suoraa uhkailua yksittäisiä kansanedustajia kohtaan, kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen sanoo blogissaan.
Alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja on aktiivisesti julkisuudessa pitänyt esimerkiksi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Yleisesti suurin huoli asiassa kohdistuu nuorison alkoholinkäyttöön.
Perimmäinen kysymys on lähinnä siinä, vähentääkö vahvempien juomien tuominen kauppoihin väkevien viinojen kulutusta, vai lisäisikö se alkoholin kokonaiskulutusta. Kolmas vaihtoehto on, että 0,8 alkoholiprosentin nostolla juomavalikoiman ylärajassa ei olisi merkittävää vaikutusta lainkaan.
Uutissuomalaisen tuoreen tuhannelle aikuiselle tehdyn kyselyn mukaan noin puolet uskoo ettei lakimuutoksella ole vaikutusta alkoholinkulutukseen, lähes puolet uskoo sillä olevan.
Kommentoi Facebookissa