NETTIPETOKSET Internetin avulla tehtyjen petosten määrä on jatkanut kasvuaan koronavuotena. Vuodesta 2019 vuoteen 2020 poliisin tietoon tulleiden niin sanottujen nettipetosten määrä on kasvanut yli 30 prosenttia.
Poliisi on lisännyt yhteistyötä rikoksia ennalta estävässä viestinnässä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa.
– Viime aikoina erityyppiset petokset, etenkin ikääntyneisiin kohdistuneet, ovat olleet uutisotsikoissa päivittäin. Pelkästään poliisin tietoon tulee vuosittain noin 4 500 yli 65-vuotiaisiin kohdistunutta petosta, joista jokainen on liikaa, poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta sanoo.
Rikollisten keinot ja paikat ovat monet. Rikos voi tapahtua niin kotona, puhelimessa kuin verkossakin. Internetiä hyväksikäyttäen tehtyjen petosten tekotavat ovat Pöyhösen mukaan kehittyneet siten, että rikollista toimintaa on vaikea erottaa laillisesta toiminnasta.
Rikolliset ovat luoneet esimerkiksi suomenkielisiä aidoilta näyttäviä nettisivuja. Rikoksentekijöiden yhteydenotot saattavat olla suomenkielisiä ja soitot tulevat suomalaisista puhelinnumeroista. Ikäihmisten tavoittaminen ja petoksista varoittaminen on usein hankalaa.
– Onkin tärkeää, että eri tahot tekevät yhteistyötä keskenään. Lisäksi meistä jokaisen olisi kannettava huolta läheisistään ja tuntemistaan ikäihmisistä ja kertoa heille nykypäivän rikollisten tekotavoista ja vaaranpaikoista, joissa voi joutua huijatuksi, Pöyhönen sanoo.
Viime vuonna keskeisenä petosten tekomuotona olivat myös niin sanotut sijoitus- ja toimitusjohtajapetokset, joissa rikoksella aiheutetut vahingot ylsivät tuhansista aina satoihin tuhansiin euroihin saakka.
Vuoden 2021 keskeisenä petosten tekotapana ovat olleet niin sanotut puhelimitse tehdyt helpdesk-petokset. Näissä soittaja esiintyy esimerkiksi Microsoftin it-asiantuntijana ja kertoo asianomistajan tietokoneen käynnissä olevasta hakkeroinnista ja rahojen menettämisen vaarasta.
– Tekotapaan kuuluu usein etäkäyttöohjelman asentaminen tai luotto- ja pankkikorttitietojen tai verkkopankkitunnusten kalastelu. Näissä uhreina ovat juuri ikäihmiset, Tuomas Pöyhönen kertoo.
Kommentoi Facebookissa