JALKAPALLO Koronarajoitukset ovat poistuneet ja Veikkausliigan peleihin voi jälleen ottaa yleisöä normaalisti. Viime viikonloppuna kotimaisiin futismatseihin ei kuitenkaan ollut tunkua.
Varsinkin alemmassa loppusarjassa yleisömäärät olivat surkeita. Lauantaina Espoossa FC Hongan ja IFK Mariehamnin ottelussa oli vain 265 katsojaa. Sunnuntaina FC Lahden kotiottelussa KTP:tä vastaan katsojia oli 543. Valkeakoskella Hakan ja AC Oulun ottelun katsojamäärä oli 860.
Ylemmässä loppusarjassa lauantaina Kuopiossa KuPSin ja Ilveksen ottelussa katsojia oli 1537. Sunnuntaina Turussa FC Interin ja HIFK:n ottelussa katsojia oli 1579 ja Helsingissä HJK:n ja SJK:n ottelussa vain 1017 katsojaa.
Alemman loppusarjan surkeissa katsojaluvuissa vaikuttaa kolean sään ja koronapelon lisäksi otteluiden vähäinen urheilullinen panos. FC Hongan 265 katsojan kotipelin yleisömäärä on silti käsittämättömän surkea.
Tapiolan putkikatsomot koleassa syyssäässä eivät houkuttele. Varmasti ongelmana on pelien puutteellinen markkinointikin.
Kuopiossa on ollut havaittavissa futisbuumia. KuPS johtaa sarjaa ja saattaa tänä vuonna napata toisen mestaruutensa kolmen kauden sisään.
Todellinen fanipohja KuPSilla näyttää olevan kuitenkin kapealla pohjalla. 1537 katsojaa on KuPSin urheilulliseen panokseen nähden todella pieni määrä.
Merkittävin yllätys viikonloppuna oli silti HJK:n kotipelin surkea yleisömäärä. Onhan HJK viime vuosina ollut paljon julkisuudessa ja pelaa tänä syksynä uudessa Konferenssiliigassakin. SJK-ottelussa HJK:lla oli sunnuntaina iso panos.
Viime peleissään HJK on alisuorittanut kentällä, mutta surkea yleisömäärä ei silti perustu siihen. Markkinointi näyttää HJK:lla epäonnistuneen pahemman kerran, kun myös ensimmäisessä Konferenssiliigankin kotipelissä LASK Linziä vastaan oli katsojia vain 3548.
Koronalla voi toki selitellä. Onhan se totta, että tuotteen markkinointi vaikeutui pahasti 2020 ja haasteet ovat jatkuneet tänä vuonna. Mutta luulisi, että fanit olisivat kaivanneet täysien katsomoiden urheilujuhlaa.
Lokakuun surkeat yleisömäärät todistavat kuitenkin karulla tavalla, miten kapealla pohjalla suomalaisen pääsarjafutiksen fanipohja on. Jalkapallon suosion kasvu koskee maajoukkuetta, mutta seurajoukkuejalkapallo ei Suomessa näytä edelleenkään innostavan.
HJK on ilmoittanut tavoitteekseen kasvaa suureksi pohjoismaiseksi seuraksi. 1017 katsojan kotiyleisöllä moiselle tavoitteelle voi nauraa.
Toki yleisömäärillä ei ole HJK:n taloudelle merkitystä. Seuran viime vuosien taloudellinen menestys on perustunut pelaajakauppoihin sekä europelibonuksiin. Pääsystä Konferenssiliigaan HJK kuittaa tänä syksynä yli kolme miljoonaa euroa, mikä vastaa tuplasti seuran pelaajabudjettia.
Mutta surkeat yleisömäärät osoittavat, että suomalainen jalkapallokulttuuri on muista Pohjoismaista valovuosia jäljessä. Suomalainen seurajoukkuefutis ei kehity, jos yleisö ei halua tulla katsomoihin. Vikaa näyttää olevan itse tuotteessa.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: HJK romahtamassa – Kuopio tarrannut otteensa pokaaliin
Kommentoi Facebookissa