ÄLYPUHELIMET Aalto–yliopiston, Cambridgen yliopiston ja ETH Zürichin tutkijat analysoivat tutkimuksessaan ainutlaatuisen suurta aineistoa: yli 37 000 ihmisen älypuhelimella tekemän kirjoitustestin tuloksia.
– Testissä ne, jotka käyttivät kirjoittamiseen molempia peukaloita, ylsivät keskimäärin 38 sanaan minuutissa. Se on vain 25 prosenttia vähemmän kuin keskimääräinen nopeus perinteisellä näppäimistöllä, mikä on hämmästyttävä tulos, kertoo tutkijatohtori Anna Feit ETH Zürichista.
Testin nopein kirjoittaja ylsi huimaan 85 sanan minuuttivauhtiin. Perinteisellä näppäimistöllä harjaantuneimmat käyttäjät yltävät noin sataan sanaan minuutissa.
– Perinteisellä näppäimistöllä voi siis yhä kirjoittaa nopeammin, mutta sen osaavia on koko ajan vähemmän, Feit lisää.
Tutkijoiden mukaan ero perinteisellä näppäimistöllä ja kosketusnäytöllä kirjoittavien nopeudessa on kutistunut monesta syystä. Yksi niistä on älypuhelin kädessä vietetty aika. Testin tehneet kertoivat käyttävänsä puhelinta keskimäärin kuusi tuntia päivässä. Tämä näkyi erityisesti nuorten kirjoitusvauhdissa.
– 10–19-vuotiaat kirjoittivat noin kymmenen sanaa enemmän minuutissa kuin heidän vanhempiensa ikäluokka eli noin 40-vuotiaat, sanoo Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta.
– Kyseessä on sukupolvi, joka on käyttänyt kosketusnäyttöjä koko nuoruutensa, ja siksi ero erilaisiin näppäimistöihin tottuneisiin vanhempiin sukupolviin on niin merkittävä.
Testi toteutettiin yhdessä Typingmaster.com-yrityksen kanssa. Noin puolet osallistujista oli Yhdysvalloista, ja enemmistö oli nuoria, parikymppisiä naisia. Mukana oli kuitenkin ihmisiä kaikista ikäryhmistä, yhteensä yli 160 maasta.
Testissä osallistujat kirjoittivat annettuja lauseita ja tutkijat rekisteröivät heidän painalluksensa. Näin he saivat tietoa kirjoitusnopeudesta, tehdyistä kirjoitusvirheistä ja muista tekijöistä, jotka vaikuttavat puhelimella kirjoittamiseen.
Suoriutumista ennusti parhaiten se, kirjoittiko testihenkilö yhdellä sormella vai kahdella peukalolla. Yli 74 prosenttia suosi peukalotekniikkaa, joka nopeuttaa kirjoittamista huomattavasti. Myös automaattisen korjauksen hyödyntäminen vauhditti kirjoittamista, mutta ennustava tekstinsyöttö ei.
– Huomasimme, että tarjottujen sanojen miettimiseen käytetty aika oli suurempi kuin se, mikä niiden kirjoittamiseen olisi kulunut, sanoo tutkijatohtori Sunjun Kim Aalto-yliopistosta.
Tutkijat eivät myöskään havainneet, että perinteisen kymmensormijärjestelmän hallinta olisi antanut kirjoittajille etumatkaa.
– Kosketusnäytöllä kirjoittaminen on motorinen taito, joka opitaan itse vähitellen ilman varsinaista koulutusta. Toisaalta olisi kiehtovaa selvittää, millaisiin tuloksiin päästäisiin, jos kosketusnäytölle suunniteltaisiin aivan oma harjoitusohjelmansa, Antti Oulasvirta sanoo.
– Tämä, kuten lähes kaikki tekstinsyötön tutkimukset, tehtiin englannin kielellä. Olisi tärkeää selvittää, toimiiko esimerkiksi ennustava tekstinsyöttö samalla lailla suomen kielellä. Olemmekin kääntäneet kirjoitusnopeustestin suomeksi, ja sen voi tehdä älypuhelimella.
Tutkimus julkaistiin 2. lokakuuta ihmisen ja tietokoneen mobiililaitteiden välityksellä tapahtuvaan vuorovaikutukseen keskittyvässä MobileHCI-konferenssissa, joka pidetään Taipeissa Taiwanissa.
- Kirjoitusnopeustesti suomeksi löytyy osoitteesta http://kirjoitustesti.aalto.fi
Lue myös: Suomalaiset rikkovat vuosittain noin 600 000 älypuhelinta – puhelinten keski-ikä kuitenkin kasvussa
Kommentoi Facebookissa