Kotimaisen luonnonkalan syöntiä voi lisätä turvallisesti – terveyshyödyt voittavat mahdolliset haitat

Enimmäispitoisuuksia suurempia pitoisuudet ovat enää vain Itämeren lohissa ja isoimmissa silakoissa kuten kuvassa sekä nahkiaisissa.

Enimmäispitoisuuksia suurempia pitoisuudet ovat enää vain Itämeren lohissa ja isoimmissa silakoissa kuten kuvassa sekä nahkiaisissa. (Kuva THL)

Ympäristömyrkyt ovat vähentyneet ja ovat selvästi EU:n asettamia rajoja pienempiä.

YMPÄRISTÖMYRKYT Kotimaisten luonnonkalojen syömistä voi lisätä turvallisesti, koska useimmissa kaloissa on erittäin vähän ympäristömyrkkyjä. Suositeltavia kalalajeja ovat muun muassa siika, muikku ja särki sekä merialueiden ahven, kuha ja made. Tiedot selviävät tuoreesta EU-kalat III -tutkimuksesta, jonka toteuttamiseen THL on osallistunut.

Hankkeessa tutkittiin Itämeren ja Suomen sisävesien kalojen ympäristömyrkkypitoisuuksia. Hankkeen aikana kerättiin yli tuhat kalaa Suomen tärkeimmiltä ammattikalastusalueilta yleensä kunkin lajin kalastussesonkina. Näytteistä analysoitiin tutkimuksessa dioksiinien, PCB-yhdisteiden, PBDE-yhdisteiden, PFAS-yhdisteiden, raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet.

Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden päästöjä on rajoitettu voimakkaasti kansainvälisin sopimuksin, mikä näkyy tutkimustuloksissa. Itämeren lohen ja silakan sisältämät pitoisuudet ovat pienentyneet jopa puoleen 2000-luvun alusta lähtien.

– Ympäristö- ja kemikaalilainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa kannattaa jatkaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kun ympäristön kuormittaminen vähenee, ympäristömyrkkyjen pitoisuudet pienenevät luonnonkaloissa myös tulevaisuudessa, sanoo THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.

Kotimaisten kalojen ympäristömyrkkypitoisuudet.
Kotimaisten kalojen ympäristömyrkkypitoisuudet. (Kaavio THL)

Valtaosin suomalaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuudet ovat selvästi EU:n asettamia enimmäispitoisuuksia pienempiä. Enimmäispitoisuuksia suurempia ne ovat enää vain Itämeren lohissa ja isoimmissa silakoissa sekä nahkiaisissa. Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksien pienenemisen jatkuessa kaikki silakat voivat alittaa enimmäispitoisuudet jo lähivuosien aikana.

EU-kalat III -tutkimushanke toteutettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Hankkeen rahoitti valtioneuvoston kanslia.

Lue myös: Savusiikamunakas sopii syksyiseen ruokapöytään – mukana maukas resepti!

Kommentoi Facebookissa