KOLUMNI Julkisessa sanassa herätti ansaittua polemiikkia, kun demareita lähellä oleva Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi raporttinsa eriarvoistumisesta, suomalaisten tulo- ja varallisuuseroista. Tampereen yliopiston taloustieteen professori Matti Tuomala totesi erojen kasvulle syyksi vuonna 1993 toteutetun verojärjestelmän muutoksen, jolloin pääomatuloa alettiin verottaa 25 prosentin veroasteella. Tämä Esko Ahon ja Iiro Viinasen ajama ”uudistus” kannusti pääomatulojen osuuden kasvattamiseen, koska ansiotuloja verotettiin progressiivisesti, toisin kuin pääomatuloja.
Osaltaan tulo- ja varallisuuserojen kasvua vauhditti myös toinen, vuonna 2005 tehty ”uudistus” eli varallisuusveron poisto, joka oli demarien Antti Kalliomäen ja silloisen valtiovarainministeri Eero Heinäluoman aikaansaannos. Seura-lehti laski pari vuotta sitten, että seitsemällä suomalaisella on varallisuutta yhtä paljon kuin 40 prosentilla vähävaraisimmista yhteensä. Samaan aikaan kymmenen prosenttia suomalaisista on arvioitu olevan ihmisiä, joilla on enemmän velkaa kuin omaisuutta.
Pikavippi-Suomessa voisi olettaa kehityksen menneen vielä huonompaan suuntaan. Miksi emme toisaalta tiedä Herlinin suvun perillisten miljardivarallisuudesta juuri mitään? Uutta salailukäytäntöä avoimessa Suomessa edustaa verottajan linjaus, jossa 800 suurituloista on saanut poistettua verotietonsa medialle toimitettavalta listalta.
Suomalaisten varallisuuslaskelmat ovat karkeita arvioita, koska rikkaille on tyypillistä piilottaa varallisuutensa vaikka entisen pääministerin, keskustalaisen Juha Sipilän tavoin vakuutuskuoreen. Yksi yhä suositumpi temppu on muuttaa maihin, jossa varallisuutta ja pääomatuloja ei veroteta lainkaan tai ainakin alhaisella verokannalla, kuten esimerkiksi Espanjassa, Portugalissa, Singaporessa, Sveitsissä tai Luxemburgissa. Siirtämällä asuinkirjat ennen omaisuuden luovutusta edellä mainittuihin maihin, välttyy esimerkiksi luovutusvoittojen verotukselta Suomessa. Veromuuttaminen on erityisen ”järkevää” silloin, kun suunnitelmissa on iso sijoitusomaisuuden realisointi.
Valtiovarainministeriö on ehdottanut arvonnousuveroa verovälttelyn porsaanreiän tukkimiseen. Tällä monissa maissa käytössä olevalla verolla verotettaisiin Suomessa kertyneen varallisuuden arvonnousua, myös tilanteessa, jossa omaisuutta realisoidaan vasta muuton jälkeen. Ennen vaaleja demarit mainostivat tukkivansa tällaiset verotuksen porsaanreiät, mutta Sanna Marinin hallitus ei ole toteuttanut vaalilupauksiaan.
Miksi meillä verotetaan kevyemmin tuloja, joiden hankkimiseen ei tarvitse kovin paljon tehdä työtä? Esimerkkejä ovat vuokrat, osingot, korot, voitot. myyntivoitot, lahjat ja perinnöt. Oikeudenmukaisuuden nimissä eriytetty verotus kaipaa täysremonttia. Miksi sitä ei tehdä? Tutkimustieto kertoo myös vastaan sanomattomasti, että kasvavat tulo- ja varallisuuserot ovat myrkkyä talouden kasvulle.
Tämän vuosituhannen merkittävimmän talouskirjan, Thomas Pikettyn Pääoma 2000-luvulla mukaan maailma on menossa kohti yhteiskuntaa, jossa maita hallitsevat koroilla ja perinnöillä elävä eliitti. Ollaanko meillä tulo- ja varallisuuserojen kasvaessa pyrkimässä tähän samaan veneeseen?
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Salainen testamentti repi suvun välit – näin miljardööri Antti Herlinistä tuli Suomen rikkain mies
Kommentoi Facebookissa