KOULUTUS Kriisialueilla elävien lasten parissa tehdyt kyselytutkimukset osoittavat, että koulunkäynti on tärkeämpää kuin jopa ruoka, vesi ja suoja. Pelastakaa Lasten julkaisemassa raportissa kuitenkin todetaan, että vain kaksi prosenttia humanitaarisesta avusta kohdistuu koulutukseen.
Lapset pitävät kouluun pääsyä ensisijaisen tärkeänä kriisitilanteissa, todetaan Pelastakaa Lasten Education Against the Odds -raportissa. Selvityksessä analysoidaan mittavaa aineistoa, jota on kerätty nimenomaan lapsilta, eikä humanitaarisen avun suunnittelusta vastaavilta tahoilta.
Raportin keskeisimpiä havaintoja on, että lapset priorisoivat koulutusta yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muita välittömiä tarpeita, kuten ruokaa, vettä, suojaa tai rahaa.
– Kokemuksemme osoittavat yksiselitteisesti sen, että lasten ja nuorten koulunkäynnin turvaaminen on keskeinen asia, mikä pitää varmistaa myös kriisin keskellä, toteaa Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.
– Koulunkäynti tarjoaa äärimmäisen vaikean tilanteen keskellä eläville lapsille turvaa ja tukea. Osana koulunkäyntiä, voidaan vahvistaa lasten suojelua eri uhilta, kuten lapsityöltä, varhaisilta avioliitoilta ja muilta hyväksikäytön muodoilta. Koulunkäynti myös auttaa lapsia toipumaan vaikeista kokemuksistaan.
Pelastakaa Lapset kehottaa Suomen hallitusta tukemaan Education Cannot Wait -rahastoa, jonka tavoitteena on auttaa miljoonia konflikteista kärsivää lasta ja nuorta saamaan koulutusta. Education Cannot Wait on ainoa globaali rahasto, joka on tarkoitettu edistämään konflikteista tai luonnonkatastrofeista kärsivien tai asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada opetusta ja oppia.
– Hallitus on nostanut koulutuksen Suomen kehityspolitiikan keskiöön. Suomella on nyt käynnissä olevan YK:n yleiskokouksen yhteydessä mahdollisuus toimia, kuten lapset ja nuoret haluavat, sanoo Haaranen.
– Koulutuksen jatkuminen varmistaa lapsille mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Jos koulunkäynti keskeytyy, se liian usein myös keskeytyy lopullisesti. Selvityksemme osoittaa sen, että lapset ilmiselvästi ymmärtävät nämä asiat, toteaa Haaranen.
Kuudessa kriisien koettelemassa maassa tehtyihin kyselytutkimuksiin osallistuneesta 1 215 lapsesta lähes joka kolmas asettaa koulutuksen tärkeimmäksi asiaksi. Tämä on yli kaksi kertaa suurempi määrä kuin niiden 12 prosentin, jotka pitävät suurimpana huolenaiheenaan ruoan, terveyden tai veden ja sanitaation saannin.
– Lasten kannalta on äärimmäisen huolestuttavaa se, että heidän tarpeensa jätetään koulutuksen osalta pitkälti huomioimatta. Humanitaarisessa avussa koulutussektori on kroonisesti alirahoitettu, toteaa Haaranen.
Maailmanlaajuisesti koulua käymättömiä lapsia on 262 miljoonaa, eli joka viides kaikista lapsista. Heistä monen koulunkäynti on keskeytynyt tai estynyt äkillisten tai pitkittyneiden kriisien, kuten sodan, luonnonkatastrofien tai tautiepidemioiden johdosta.
YK arvioi, että koulua käymättömien lasten lukumäärä tulee pysymään korkealla, mikäli koulutuksen edistämiseen ei panosteta nykyistä enemmän. Vuonna 2030 koulunkäynti mahdollisesti evättäisiin yhä 225 miljoonalta lapselta.
Kommentoi Facebookissa