MUSIIKKI Laulaja pysyi pystyssä vain itseään tukien. Oli kesä vuonna 1967. Mies oli väsynyt, mutta tangokuningas oli palannut esiintymislavoille pitkän tauon jälkeen. Hän antoi ohjeet säestäjälle.
– Kuolleet lehdet, c-molli!
Ääni kantoi voimakkaana lavan kauimmaiseenkin nurkkaan. Lähes jokaisen paikalla olleen silmäkulmassa kimmelsi kyynel.
Kun tänä päivänä järjestetään äänestyksiä kaikkien aikojen tangolaulajasta, sen voittaa ylivoimaisesti Olavi Virta. Kruunaamatonta tangokuningasta ei ole unohdettu. Mutta aina ei ole ollut näin.
Vaikka Olavi Virta sai paistatella suosion loisteessa ja salamavalojen välähdellessä, käänsi kansa myös selkänsä mestarille armottomasti.
Seiskan laulajasta solistiksi
Olavi Virta syntyi maailmansodan melskeessä 27.2.1915 Sysmässä, hän on samaa ikäluokkaa kuin maestro Toivo Kärki ja reissumies Tapio Rautavaara, suosiossaan kuin valkokankaan viimeinen romanttinen sankari Tauno Palo, jonka tarinan voit lukea tästä.
Olavi Virran nimi oli vuoteen 1926 asti Oskari Olavi Ilmén. Isä soitti viulua, äiti mandoliinia ja isoisä oli toiminut kuplettilaulajana, joten jonkinlaista verenperintöä pojan musikaalisuudessa oli. Isä oli suutari ja perheen hajotessa yhdeksänvuotias poika toimi äitinsä apuna räätälintöissä.
Poika soitti kohtalaisen hyvin nuoteista sekä pianoa että viulua, mutta laulaminen ei niinkään maistunut. Koulussa Virralla oli kymmenen käsitöissä, mutta laulussa vain seitsemän.
Virta lopetti koulukäynnin 13-vuotiaana ja harrasti muun muassa nyrkkeilyä Gunnar GeeBee Bärlundin ohjauksessa mutta lopetti, kun nenä alkoi mennä vinoon. Dallapé-opiston oppilaskonsertissa hän esiintyi jo laulusolistina 16-vuotiaana.
Setelit polttivat käsissä
Talvisodassa Virta palveli muun muassa Kuolemanjärvellä, mutta jo elokuvissakin esiintynyt alikersantti värvättiin jatkosodassa hoitamaan Kannaksen radion musiikkiohjelmia. Sodan jälkeen tähti nousi iskelmätaivaalle, kun Olavi Virta levytti itse sanoittamansa kappaleen Tähti ja meripoika Ruotsissa.
Olavi Virta kiinnitettiin niin Punaiseen myllyyn kuin Kipparikvartettiinkin, oman orkesterinsa lisäksi. Kipparikvartetti vaati laulajaa kuitenkin valitsemaan, ja Virta valitsi oman uransa.
Olavi Virta toimi myös liikemiehenä, hänellä oli musiikkikauppa Salossa ja kolme liikettä Helsingissä, pieni kirjapaino Lauttasaaressa. Oli autot, huvilat, modernilla keittiöllä varustettu komea asunto-osake sekä vaimonsa Irenen kanssa perhe, joka kasvoi pikkuhiljaa.
Kaikki liikkeet jouduttiin kuitenkin lopettamaan. Setelit polttivat laulajan käsiä, mutta hän epäili myös henkilökuntaansa epärehelliseksi. Virralla oli erään myyjättären kirjallinen tunnustus 150 000 markan anastamisesta.
Kohtalokas kesäkiertue
Olavi Virta aloitti juomisen vasta noin 40-vuotiaana, ja amerikanrautoja harrastavalle autot ja alkoholi eivät olleet hyvä yhdistelmä. Rattijuopumus toi kahden kuukauden tuomion. Ujosta nuorukaisesta tuli myös naissankari, joka piti Hotelli Tornin kabinetissa omaa hoviaan.
Hän onnistui kuitenkin levyttämään kuolemattomia versioita lukuisista sävelmistä kuten La Cumparsita ja Poika varjoisilta kujilta sekä Punatukkaiselle tytölleni, Täysikuu, Tulisuudelma ja Hurmio… kaiken kaikkiaan äänityksiä lasketaan olevan yli 600 kappaletta.
Kesäkiertue vuonna 1959 koitui laulajan kohtaloksi. Hanuristi Arvo Nyström oli Ilomantsissa liian humalassa, mutta hän jatkoi ja jatkoi soittamistaan. Neljännen kertosäkeen jälkeen Virta laittoi mikrofonin telineeseen, jonka jälkeen suuttunut Nyström kieltäytyi soittamasta enää mitään.
Skandaali oli valmis, kun paikan vahtimestarikin oli saanut sapiskaa vaimoltaan yrittäessään lähennellä kiertueen nuorta naissolistia Kaarina Heikkistä. Vahtimestari antoi lehdistölle kitkeriä kommentteja, koko sotku laitettiin Olavi Virran syyksi ja toimittajat leimasivat tangokuninkaan ”laulavaksi lihapullaksi”.
Vain yhtä ei voitu viedä
Irene Virta haki avioeroa miehensä uskottomuuden sekä alkoholinkäytön vuoksi, ja muutti lapsineen Ruotsiin. Virta masentui ja muuttui vainoharhaiseksi, alkoholinkäyttö pahentui. Hän sairastui maksakirroosiin sekä diabetekseen.
Vanha mestari muutti Tampereelle, jossa kahdesti leskeksi jäänyt Hulda Simula hoiti häntä pyyteettömästi pienessä huoneen ja keittiön suuruisessa kodissaan Pispalassa. Erikoista kyllä, yksi Olavi Virran suurimmista klassikoista Hopeinen kuu levytettiin vasta kohtalokkaan skandaalin jälkeen vuonna 1960.
Laulajan kunto koheni hieman vaatimattoman leskirouvan huolenpidossa ja Olavi Virta pystyi tekemään paluun esiintymislavoille Kyröskoskella vuonna 1967. Sitä seurasi kiertue Lappiin Reijo Taipaleen kanssa, mutta sairaudet etenivät vääjäämättömästi.
Olavi Virta nukkui pois 14. heinäkuuta vuonna 1972, vain 57-vuotiaana. Mutta tärkein on edelleen jäljellä, kuten Olavi Virta itse totesi kun hänen irtaimistoaan huutokaupattiin Lauttasaaren autotallista.
– Kaiken te viette, mutta ääntä ette pysty viemään koskaan!
- Videolla Olavi Virran levytys Hopeinen kuu (Guarda Che Luna)
Kommentoi Facebookissa