Lahjonta ja vakoilu ovat rikoksia – mutta yrityksiin kohdistuva hybridivaikuttaminen ei ole

Joka viides suomalaisesta suuryrityksestä on ollut hybridivaikuttamisen kohteena.

Joka viides suomalaisesta suuryrityksestä on ollut hybridivaikuttamisen kohteena. (Kuva Fotolia)

Suomalaisyritykset tiedostavat vastuunsa hybridivaikuttamisen kohteena.

HYBRIDIVAIKUTTAMINEN Viime aikoina uutisotsikoihin on noussut hybridivaikuttaminen, jossa käytetään sekä perinteisiä että uusia vaikuttamisen keinoja. Hybridivaikuttaminen tarkoittaa yhteiskuntaan ja sen elinkeinoelämään kohdistuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon ja valtion elinkeinoelämän hankkeisiin suuntaamaan rahalliseen tukeen.

Joka viides suomalaisesta suuryrityksestä on ollut hybridivaikuttamisen kohteena, selviää Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä. Havaitessaan itseensä kohdistuvia epäilyttäviä toimia Suomessa tai ulkomailla yritykset tiedottavat vaikuttamistyrityksistä suomalaisille turvallisuusviranomaisille.

Yritys on yleensä välikappaleena lopulliseen tavoitteeseen pääsemisessä kuin lopullisena kohteena. Elinkeinoelämä mieltää hyvin, miten vaarallista hybridivaikuttaminen voi olla.

– Suurilla yrityksillä on runsaasti kontakteja ja vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Toisaalta haluttuja kohteita ovat myös pienet yhden hengen yritykset tai yksittäiset työntekijät, joilla on vahva yhteiskunnallinen ja poliittinen verkosto ja vaikutusvaltaa, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin turvallisuusasiantuntija Panu Vesterinen.

Vesterisen lisäksi tutkimuksen tekoon osallistuivat Foundation for Defence of Democraciesin Pasi Eronen ja Chris Fogle CyVantage LLC -yhdysvaltalaisyrityksestä. Elinkeinoelämään kohdistuvaa hybridivaikuttamista ei ole ennen tutkittu edes Euroopan tasolla.

– Hybridivaikuttaminen jakaantuu kolmeen osaan: fyysisiin operaatioihin, kuten kiristäminen tai lahjominen sekä informaatio-operaatioihin, kuten väärän tiedon levittäminen. Kolmantena ovat kyberoperaatiot, kuten tunkeutuminen Yhdysvaltain demokraattisen puolueen tietoihin ja niiden julkistamiseen osana hybridioperaatiota, Chris Fogle valottaa.

Yritykset mieltävät hyvin, mitä hybridivaikuttamisesta voi seurata Suomelle. Niiden mukaan kolme vakavinta seurausta hybridivaikuttamisesta ovat vaikutus poliittiseen päätöksentekoon, valtion tai yrityksen luottamuksellisten tietojen menettäminen ja kansallisen itsenäisyyden tai päätäntävallan rapauttaminen.

– Merkittävä osa yrityksistä – 43 prosenttia – jakaa omatoimisesti tietoa suomalaisille turvallisuusviranomaisille havaitessaan yritykseen kohdistuvia epäilyttäviä toimia ulkomailla tai Suomessa. Suurista yrityksistä tietoa jakaa valtaosa eli 72 prosenttia, Vesterinen kertoo.

Yritykset myös toivovat, että viranomaiset antavat ohjeita ja tietoa hybridivaikuttamisesta. Hybridivaikuttamisen keinoista lahjonta ja vakoilu ovat rikoksia, mutta hybridivaikuttaminen itsessään ei ole.

– Se jättää liikkumavaraa varsinaisen vakoilun ja muiden rikoksiksi luettavien tekojen ja itse hybridivaikuttamisen välille. On vaikea saada tekijää kiinni vakoilusta ja vielä vaikeampaa teosta, jota ei ole edes kriminalisoitu, sanoo Pasi Eronen.

Hänen mukaansa olisi hyvä käydä keskustelua, pitäisikö hybridivaikuttaminen lukea rikokseksi sekä kartoittaa, löytyykö jo tehtyjen ja valmistelussa olevien lainsäädäntöhankkeiden lisäksi muita päivityskohteita hybridivaikuttamisen estämiseksi tai edes hankaloittamiseksi.

Lue myös: Vieraat valtiot varastavat suomalaisyritysten tietoja – Venäjä vakoilee perinteisesti ja aktiivisesti

Kommentoi Facebookissa