KOLUMNI Savon sydänmailla Rautalammin luonnonkauniissa järvimaisemassa herättiin syyskesällä uuteen aamuun useasti helikopterin pörinään. Ensin ihmeteltiin ja tuijotettiin taivaalle ja kyseltiin, mistä oli oikein kyse. Salapoliisityön seurauksena kuntalaiset ja vakituiset kesäasukkaat saivat selville, että ylilennoista vastasivat maailman kolmanneksi suurimman kaivosyhtiö Rio Tinton malminetsijät.
Monikansallinen ja huonomaineinen brittiläis-australialainen kaivosjätti oli niittänyt mainetta ihmisoikeusrikkomuksillaan ja luonnon raiskaamisella eri puolilla maapalloa. Nyt oltiin kaivostoiminnan luvatussa maassa, jossa kansallispuistotkin olivat ulkomaisille kaivosjäteille vapaata riistaa.
Kunnan asukkaille alkoi pikkuhiljaa paljastua hankkeen suuruus koko karmeudessaan. Kaivosjätti kartoitti mahdollisuuksia aloittaa malminetsintä ja kaivostoiminta alueella, johon kuului seutuja Suonenjoelta, Konnevedeltä, Rautalammilta, Pieksämäeltä ja Hankasalmelta. Suomen malmivaroja kohtaan näytti syntyvän uusi monikansallisten yhtiöiden kaivosryntäys. Rautalammilla päätettiin välittömästi käynnistää vastatoimet ja marraskuun alussa tehtiin kuntalaisaloite Puhtaiden vesien ja elinvoimaisen Rautalammin puolesta.
Aloitteen sisältö koostui Rautalammin asukkaiden, kesäasukkaiden ja yhteisöjen huolesta malminetsinnän ja kaivoslain ongelmista. ”Valitettavasti kaivoslakimme on jäänyt ajastaan jälkeen ja turvaa paremmin kaivosyhtiöiden kuin luonnon, maaomistajien ja paikallisten asukkaiden oikeuksia”, julisti kuntalaisaloite. Allekirjoittajat vetosivat Rautalammin kunnan päättäjiin, että he eivät suostuisi uusiin maailmaetsintälupiin ainakaan niin kauan, kunnes uusi kaivoslaki on uudistettu perinpohjaisesti, ja ettei kunnan tulevaisuus voi olla kiinni kansainvälisistä kaivosyhtiöistä.
Rautalammin maaperässä ja sen lähialueilla arvellaan olevan miljardien edestä erilaisia metalleja kuten kuparia, nikkeliä, hopeaa, kromia ja skandiumia. Rautalampilainen, eräs kansalaisaloitteen puuhanaisista Kaisa Naukkarinen toteaa Ylen haastattelussa lakonisesti, että ”meillä on oikeus toimia elinympäristömme hyväksi”. Samaa mieltä tuntuvat olevan monet muutkin ja lokakuun alussa MTK-liitot julkaisivat kannanoton maaseudun asukkaiden aseman parantamiseksi uudistettavassa kaivoslaissa.
Keskustalaisen elinkeinoministeri Mika Lintilän johtama kaivoslakiuudistus kuitenkin uhkaa vesittyä. Alun perin laki piti saada voimaan ensi vuoden alussa, nyt jatkoaikaa lakiuudistukselle on myönnetty ensi vuoden loppuun.
Meillä on yhä käytössämme 1700-luvulta oleva valtausperiaate, jonka mukaan maaperän rikkaudet kuuluvat sille, joka varaa maa-alueen itselleen ensimmäisenä. Valtaaja saa näin etuoikeuden malmien hyödyntämiseen jopa yksityisille maille. Hautuumaita ei sentään vielä ole luovutettu kansainvälisille kaivosyhtiöille, mutta valtausperiaate koskee jopa kansallispuistoja.
Olisiko jo aika romuttaa kaivoslain historiallinen valuvika ”ensiksi ehtinyt saa pitää”- periaate? Tästä on nyt kysymys, ei pelkästään Rautalammilla vaan koko Suomessa.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
- EDIT 13.30: Korjattu lentokone helikopteriksi
Kommentoi Facebookissa