Uutta kaivoslakia tehdään kaivosteollisuuden ehdoilla – edes suojelualueita ei rajata malminetsinnän ulkopuolelle

Kolumnistimme uumoilee, että korvaukset maa- ja vesialueiden omistajille sekä elinkeinonharjoittajille pysynevät yhtä pieninä kuin tähänkin asti.

Kolumnistimme uumoilee, että korvaukset maa- ja vesialueiden omistajille sekä elinkeinonharjoittajille pysynevät yhtä pieninä kuin tähänkin asti. (Kuva Fotolia)

Vesitetty kaivoslakiesitys jättää kolumnistimme mukaan jälleen kerran loppulaskun veronmaksajille.

KOLUMNI Syyskuun puolessa välissä työ- ja elinkeinoministeriön järjesti kuulemistilaisuuden kaivoslain uudistamisesta. Osanottajia kokoukseen tuli somen välityksellä yli 900 henkilöä. Suuri osanottajamäärä kertoo, että kaivosasiat ovat kansalaisia lähellä. Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteen eduskunnalle oli myös allekirjoittanut liki 60 000 suomalaista. Kuulemistilaisuudesta tuli näytösluontoinen, joka kuitenkin paljastui juuriltaan puhtaaksi kaivoslain vesittämistilaisuudeksi. Maan hallitus ja TEM halusivat antaa ulospäin kuvan demokraattisesta lakivalmistelusta kuulemisnäytelmällä. Tässä ei ikävä kyllä ollut mitään uutta.

Hallituksilla on ollut jo vuosien ajan kansalaisia harhaan johtava käsitys avoimesta ja demokraattisesta lainvalmistelusta. Ensin puolueissa lyödään kiinni omien äänestäjien edut kyseisessä lakivalmistelussa. Sitten lakia valmistelemaan kootaan ”sopiva” porukka, joka työryhmänä ryhtyy valmistelemaan lakiuudistusta. Puolueettomiksi virkamiehiksi ryhmään tulee mukaan poliittisin perustein nimitetyt ”asiantuntijat”. Myös kaivoslakityöryhmä muodostettiin tämän käsikirjoituksen pohjalta.

TEM otsikoi työryhmää perustettaessa viime helmikuussa: ”Työryhmä tukemaan kaivoslain uudistamista.” Puheenjohtajaksi valikoitui TEM:n osastopäällikkö Ilona Lundström, joka totesi ministeriön tiedotteessa olevansa tyytyväinen, että mukaan on saatu keskeisiä sidosryhmiä. Näitä olivat muun muassa Kaivosteollisuus ry, Paliskuntien yhdistys, MTK, SAK, Teknologiateollisuus, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen kuntaliitto. Miten tällaisella etujärjestöedustajilla työryhmässä ajetaan kaikkien kansalaisten etuja ja eikö kansanvalta kuulu enää kansanedustajille, kun lakeja valmistelevat eri eturyhmien edustajat. Vanha komiteoissa tapahtuva lainvalmistelu olisi palautettava kunniaansa.

Juttuvinkki: Suomalaisten luottamus kaivoslakeihin on heikko – samoin ympäristöä valvoviin viranomaisiin

Kaivoslain vesitysesitys ei rajaa arvokkaita vesistöjä, suojelualueita ja kansallispuistoja malminetsinnän ulkopuolelle. Vesialueiden omistajien oikeusturvaan ei puututa, ja toimivat kaivokset esimerkiksi Kittilässä ja Talvivaarassa saavat jatkaa vesien saastuttamista entiseen malliin. Korvaukset maa- ja vesialueiden omistajille sekä elinkeinonharjoittajille pysynevät yhtä pieninä kuin tähänkin asti.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa linjattiin, että kaivosveron käyttöönotto selvitetään ja hallitus puuttuu kaivosten ympäristönsuojelun epäkohtiin. Mitä tekee vesitystyöryhmä, unohtaa kaivosveron lakiuudistuksessa kokonaan eikä yhteisöjen – esimerkiksi kuntien – osuutta kaivoksien tuotoista käsitellä lainkaan.

Samaan aikaan työryhmä antaa kaivosteollisuudelle vapaat kädet jatkaa uraanin etsintää ja kaivamista, toisin kuin Ruotsissa, jossa uraaninlouhinta ja kaivostoiminta ovat lailla kielletty. Nykyisen tilanteen järjettömyydestä kertoo Lapissa Kitkajoen ja Juomasuon uraanilouhoksen radioaktiivinen saastuttaminen, jossa korkeat uraanipitoisuudet nostavat alueen säteilyannokset huolestuttavan korkeiksi.

Esimerkit paljastavat koruttomasti, että lainsäädäntövalta ja lakien valmistelu on palautettava eduskunnalle. Eturyhmien toteuttama lakien valmistelu ei aja kansakunnan vaan vain omia etujaan. Vesitetty kaivoslakiesitys jättää jälleen kerran loppulaskun veronmaksajille, joilla on oikeus perustuslain mukaan puhtaaseen elinympäristöön.

Seppo Konttinen

Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.

Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.

Lue myös: Uutta kaivoslakia vesitetään – Suomessa saa aloittaa kaivostoiminnan lähes missä tahansa

Kommentoi Facebookissa