Uutta kaivoslakia vesitetään – Suomessa saa aloittaa kaivostoiminnan lähes missä tahansa

Mineraalirikkaudet ovat kenen tahansa vallattavissa, oli maan alla sitten kultaa tai uraania.

Mineraalirikkaudet ovat kenen tahansa vallattavissa, oli maan alla sitten kultaa tai uraania. (Kuvituskuva Fotolia)

Kolumnistimme veikkaa, että uusi laki suosii jatkossakin kaivosteollisuuden etuja.

KOLUMNI Ulkomaiset kaivosjätit pitävät Suomea kaivostoiminnan luvattuna maana, täällä saa aloittaa kaivostoiminnan lähes missä tahansa ja ohjata kaivosteollisuuden voitot maan rajojen ulkopuolelle veroista välittämättä. Kansalaiset ovat äänekkäästi vastustaneet adressein ja kansalaisaloittein kaivoshankkeita, jotka ovat surutta saaneet tuhota luontoa, jopa Natura-alueilla ja kansallispuistoissa.

Näille kaikille mielenilmauksille on ollut tyypillistä se, etteivät ne ole johtaneet mihinkään toimenpiteisiin päättäjien taholta. Julkisuudessa puoluepamput hehkuttavat kaivoslain uudistamistarpeista, mutta käytännössä todellisia uudistuksia kaivospykäliin ei haluta.

Vuosi sitten kansalaisaloite Kaivoslaki Nyt jätettiin eduskunnalle 60 000 kansalaisen allekirjoittamana. Aloitteen lähtökohtana oli muuttaa kaivoslakia siten, että Suomen kaivosmineraalit ovat valtion ja maanomistajien omaisuutta. Nyt maan mineraalirikkaudet ovat kenen tahansa vallattavissa, oli maan alla sitten kultaa tai uraania.

Monikansallisten yhtiöiden kaivosvaraukset kattavat merkittävän osan maamme pinta-alasta. Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että ”kaivosmineraalien kysynnän ja kaivostoiminnan paineen kasvaessa ilmoitukseen perustuva varauskäytäntö etuoikeuden saamiseksi ei ole perusteltua”.

Samaan asiaan HS:n mielipidepalstalla puuttuvat WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder, MTK:n lakimies Leena Kristeri ja Suomen Luonnonsuojeluliiton lakimies.

”Vireillä olevassa kaivoslain uudistuksessa tuleekin tiedostaa tosiasiat: Suomen edullinen ja ilmoitusluonteinen varausjärjestelmä on liian antelias kaivosyhtiöille.”

Kirjoittajat todistavat lisäksi kaivosviranomaisen Tukesin hyväksyneen varauksia jopa kansallispuistoihin. Nykylain mukaan maanomistajillakaan ei ole mahdollisuutta vastustaa malminetsintävarauksia.

Juttuvinkki: Suomalaisten luottamus kaivoslakeihin on heikko – samoin ympäristöä valvoviin viranomaisiin

Keväällä kuitenkin eduskunnan talousvaliokunta korosti kaivosteollisuuden etuja puolustellen, että ”kestävän ja kilpailukykyisen kaivostoiminnan on yhä oltava Suomessa mahdollista ja kannattavaa ja ettei valtausperiaatteesta ole syytä luopua”. Samalla valiokunta tyrmäsi perinteiden mukaisesti Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteen, joten näyttää vahvasti siltä, että kaivosten ympäristön tuhoaminen saa jatkua ja paikallisdemokratia jää kaivosyhtiöiden voitontavoittelun jalkoihin.

Viime kesänä taas kerran uudella adressilla vastustettiin Enontekiön Hietakeron aluevarausta. Julkilausuman ensimmäinen allekirjoittaja oli Minna Näkkäläjärvi. Mukaan saatiin tuhansien muiden tavoin myös tutut tv-kasvot Mikko Peltsi Peltola ja Sami Yaffa, joka totesi Ylen haastattelussa seuraavaa:

”Tänne tulee kansainvälisiä isoja kaivosyhtiöitä kaivamaan, tonkimaan ja tuhoamaan maastoa. Mikään rahoista ei valu alueen väestölle tai edes Suomen hallitukselle, vaan suurin piirtein kaikki viedään pois.”

Tämäkin adressi löytää tiensä varmasti roskakoriin. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen on tarkoitus jättää uusi kaivoslakiehdotus joulukuussa eduskunnalle. Ei tarvitse olla mikään suuri ennustaja, jos veikkaa uuden lain suosivan jatkossakin kaivosteollisuuden etuja. Lakia valmistelevassa työryhmässä istuu kaivosteollisuuden etuja ajamassa muun muassa Kaivosteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry. Ympäristöjärjestöistä mukaan on kelpuutettu ainoastaan Suomen luonnonsuojeluliitto. Työryhmä on perinteisesti ollut lakien synnyssä oiva väline lakihankkeiden vesittämisessä.

Seppo Konttinen

Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.

Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.

Lue myös: Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi sai yli 50 000 allekirjoittajaa – hurja loppukiri kannatuksessa

Kommentoi Facebookissa