LÄNSIMETRO Arki on palannut juhlahumujen jälkeen myös länsimetron liikennöintiin. Vihdoin aloitetun liikennöinnin jälkeinen kuherruskuukausi oli kuitenkin auttamattoman lyhyt.
Monella ihmisellä matka-aika Espoosta Helsinkiin on pidentynyt, kun poikkiliikenteen bussivuoroja on muutettu, ja Etelä-Espoosta ei enää edes pääse Helsingin keskustaan busseilla, vaan linja-autot liikennöivät länsimetron uusille asemille.
Länsimetro on ollut usein ruuhkainen, välillä metroliikenne on ollut kokonaan pysähdyksissä häiriöiden johdosta. HKL:n mukaan ruuhkien taustalla on myös se, että länsimetron käyttäjämäärät ovat ylittäneet ennakkoarviot. Päivittäisiä matkustajia länsimetrolla on ollut noin 75 000, kun ennakkoarvio oli 60 000.
Korjaavia toimenpiteitä on yritetty tehdä. Ruuhkaisimman Matinkylän metroaseman liukuportaiden kulkusuunta on vaihdettu, sillä matkustajat joutuivat jonottamaan jo niihin. Muutoksen jälkeen saapuvien ja lähtevien matkustajien kulku ei laituritasolla risteä kuten tähän asti.
Tulevina vuosina tilanne tulee odotettavasti myös helpottumaan, kun länsimetron jatke Kivenlahteen valmistuu. Osittaista parannusta on luvassa jo sitä aiemmin, kun Matinkylän metroaseman toisen pään sisäänkäynti saadaan ympäristön rakennustöiden valmistuttua käyttöön.
Länsimetroa rakennettiin pitkään, hartaasti ja kalliilla, sen kokonaiskustannusennuste on 1 186 miljoonaa euroa, kuten Päivän Lehti kirjoitti tässä. Jotain jäi kuitenkin rakentamatta.
Niinkin pieni, mutta kuljettajalle olennainen asia kuin vessa pääsi unohtumaan. Kuljettajien työ on kellotettu niin tarkkaan, että minuuttien vuorovälillä ei ole varaa juosta muualla sijaitseviin vessoihin. Toinen kritiikkiä aiheuttanut asia on se, että ohjaamossa ei ole ilmastointia. Kesällä ohjaamoiden pelätään olevan kuumia, talvella kylmiä. Päivän Lehti kertoi puutteista tässä.
Miljardiluokan hankkeesta huolimatta Espoon metrolaitureiden pituus on vain 90 metriä, kun Helsingin vanhojen metroasemien laiturit ovat 135-metrisiä.
Liian lyhyet laiturit ovat konkreettinen osasyy metroasemien laituriruuhkiin, ja tehty virhearvio on jo myönnetty. Espoon metrolaitureita ei voi enää kuitenkaan edes jälkikäteen pidentää. Asiaa selvitti Tekniikka & Talous -lehti.
– Ensimmäinen ongelma on se, että Espoossa kaikki asemien tekniikka on laiturialueiden päässä eli sillä alueella, minne laitureita pitäisi sitten jatkaa. Siellä on syöttöasemat, ilmanvaihtokoneet ja muuta tekniikkaa, infra- ja kalustojohtaja Artturi Lähdetie HKL:ltä kertoo Tekniikka & Taloudelle.
Tunneleissa taas kulkee metroradan vieressä hätäpoistumistaso koko tunnelin matkan. Ylitsepääsemätön asia löytyy paloliukuovista. Paloliukuovien tehtävänä on osastoida asema ja tunnelit omiksi paloalueikseen mahdollisen tulipalon sattuessa, ja useilla metroasemilla tätä ei enää pystyttäisi tekemään.
Asioita on Lähdetien mukaan pohdittu siitä asti, kun Espoossa päätettiin tehdä lyhyet laiturit.
Kommentoi Facebookissa