TERVEYS Maakunnista Lapissa kului vuonna 2017 eniten rahaa sote-palveluiden järjestämiseen, kun huomioidaan asukkaiden palvelujen tarve. Lapin sote-menot olivat noin 11 prosenttia suuremmat kuin maassa keskimäärin. Pienimmät menot olivat Pohjois-Karjalassa: noin 7 prosenttia maan keskitasoa alhaisemmat. Luvut selviävät THL:n tuoreesta tilastosta.
Palvelujen tarpeessa on suuria alueellisia eroja. Tarpeisiin vaikuttavat asukkaiden ikä- ja sukupuolijakauma, sairastavuus sekä sosioekonomiset tekijät. Etelä-Savossa palvelujen tarvetta oli eniten, 21 prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin. Uudellamaalla palvelutarve oli puolestaan 12 prosenttia maan keskitasoa vähäisempi. Kuntatasolla vaihtelu oli vielä suurempaa.
– Esimerkiksi Kainuun Ristijärvellä palvelujen tarvetta oli 65 prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin, kun taas toisessa ääripäässä Pohjanmaalla Luodon kunnassa sitä oli 20 prosenttia vähemmän, sanoo erikoistutkija Suvi Mäklin THL:stä.
Kunnat käyttivät sote-palvelujen järjestämiseen keskimäärin 3 100 euroa asukasta kohti vuonna 2017. Erot kuntien välillä olivat merkittäviä, eivätkä katoa, vaikka palvelujen tarve otetaan huomioon. Suurimmat tarvevakioidut sote-menot olivat Lapin Pelkosenniemellä, 53 prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin, pienimmät Kymenlaakson Miehikkälässä, 24 prosenttia keskimääräistä vähemmän asukasta kohti.
Tilastosta ei selviä, mitkä tekijät kullakin alueella vaikuttavat menojen suuruuteen. Huomionarvoista on, että tarvevakioidut menot eivät kerro mitään sote-palveluiden laadusta tai saatavuudesta.
– Jos jossakin maakunnassa tai kunnassa tarvevakioidut menot poikkeavat merkittävästi maan keskiarvosta, siellä tulisi tarkastella omaa toimintaa ja arvioida esimerkiksi palveluiden tehokkuutta, saatavuutta ja riittävyyttä sekä asiakastyytyväisyyttä, Mäklin sanoo.
Väestön palvelutarpeiden lisäksi sote-menoihin vaikuttavat monet muut tekijät. Tarvevakioidut menot voivat olla maan keskitasoa matalammat, jos toiminta on tehokasta, hoitoketjut toimivat alueella hyvin, yksikkökustannukset ovat pienet – tai jos alueella käytetään paljon kunnallisia palveluja korvaavia yksityisiä palveluja, kuten työterveyshuoltoa.
Toisaalta korkeat tarvevakioidut menot voivat olla seurausta siitä, että alueella on päätetty panostaa keskimääräistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Kommentoi Facebookissa